KUMMIEN 5 VINKKIÄ RUOKAPÖYTÄKESKUSTELUUN

Ruokapöytä on paikka, jonka ääreen koko perhe voi kokoontua syömään yhdessä päiväkodista, koulusta, töistä ja harrastuksista kotiin tultuaan. Sen ääressä ei pelkästään syödä yhdessä, vaan ruokapöytä voi olla myös turvallinen ympäristö, jossa jakaa asioita ja käydä keskusteluja päivän tapahtumista.

Lastenklinikoiden Kummit yhdessä Atrian kanssa haluaa rohkaista aikuisia keskustelemaan ruokapöydässä avoimesti lasten kanssa heidän mielensä päällä olevista asioista. Ruokapöytäkeskusteluiden kautta voidaan yhdessä harjoitella tunnetaitoja, kuuntelemista ja läsnäoloa, jotka ovat lapsen kehitykselle tärkeitä. Hyvästä ruokapöytäkeskustelusta voi todella tulla parempi mieli.

Tähän artikkeliin on koottu Kummien viisi vinkkiä yhteisille ruokapöytäkeskusteluille, jotka parhaimmillaan vahvistavat perheen vuorovaikutussuhteita. Vinkit on suunnattu ensisijaisesti alle 12-vuotiaiden lasten vanhemmille sekä muille tärkeille aikuisille, mutta ne ovat sovellettavissa hyvin myös keskusteluihin yläkoululaisten ja sitäkin vanhempien nuorten kanssa.

1. KYSY KYSYMYKSIÄ ILMAN ENNAKKO-OLETUKSIA

Vanhemman yksi tärkeimmistä tehtävistä on opettaa lapsia tuntemaan ja ilmaisemaan tunteita. Tunnetaitojen harjoittelussa on tärkeää, että lapsi oppii itse sanoittamaan tunteitaan ja kokemuksiaan.

Kuulumisia lapselta kysyessä me aikuiset saatamme herkästi esittää kysymyksiä, jotka sisältävät valmiin olettamuksen siitä, millainen lapsen päivä on ollut. Ruokapöydässä keskusteltaessa on tärkeä antaa lapselle tilaa kuvailla itse omaa päiväänsä. Lisäksi kysymykset on hyvä muodostaa sellaisiksi, etteivät ne sisällä ennalta asetettuja oletuksia tietystä tunteesta.

Tällaisia kysymyksiä voivat olla esimerkiksi kysymykset, kuten “Oliko kiva koulupäivä?” tai “Oliko sinulla välitunnilla hauskaa?”, jotka jo sisältävät päivää kuvaavan adjektiivin “kiva” ja “hauska”. Tällainen kysymys saattaa asettaa lapsen vaikeaan tilanteeseen, jos koulupäivänä onkin ollut haasteita. Tilanteessa lapsen voi olla helppo vastata vanhemmalle esimerkiksi “En muista”, jolloin ikävä tilanne jää kertomatta sekä tunteet sanoittamatta. Oletuksella rikastetut kysymykset saavat lapset usein sulkeutumaan ja välttelemään vaikeiden tunteiden kohtaamista.

Lasta voi kuitenkin opastaa kuvailemaan päivän tapahtumia ja sen aikana ilmenneitä tunteita. Yhdessä voidaan myös ratkoa mahdollisia haastavia tilanteita, joita lapsi on saattanut päivän aikana kohdata.

Kysymyksiä, joilla voit houkutella lasta kertomaan päivästään ruokapöydässä ilman ennakko-oletuksia voivat esimerkiksi olla:

●       Millainen päiväsi on ollut?

●       Mikä oli parasta tänään?

●       Mikä oli vaikeinta tänään?

Tunteiden sanoittamista voi harjoitella seuraavanlaisilla kysymyksillä:

●       Millaisia tunteita sinulla on ollut tänään?

●       Mikä teki sinut erityisen iloiseksi?

●       Mikä oli ikävintä tänään?

2. KUN KYSYT, MUISTA AINA KUUNNELLA

Pitkä työpäivä takana, ruoanlaitto on vienyt aikaa, pyykit pyörivät pesukoneessa ja harrastuksiin pitäisi pian lähteä – kuulostaako tutulta? Arki on usein kiireistä ja vanhemman voi joskus olla vaikea pysähtyä kuuntelemaan ja olemaan läsnä lapsen kysymyksen äärellä. Meillä jokaisella on tarve tulla kuulluksi, erityisesti lapsella. Aito läsnäolo on lapsen kehitykselle tärkeää ikätasosta riippumatta.

Läsnäoloa voi harjoittaa ruokapöytäkeskustelujen avulla. Kysymykset ovat erinomainen keino aloittaa keskustelu ruoan ääressä. Niiden avulla aikuinen voi toimia keskustelun avaajana ja johdattelijana. Kysymyksen esittämisen jälkeen on kuitenkin tärkeä pysähtyä myös aidosti kuuntelemaan mitä lapsi kertoo. Jos sinulla ei ole aikaa kuunnella vastausta, älä kysy, on hyvä muistisääntö vuorovaikutustilanteisiin. Ruokapöytä voikin olla oivallinen ympäristö, jossa luoda aikaa kuuntelemiselle ja sitä kautta lapsen kysymyksille.

3. KYSY LAPSEN KAVEREISTA SILLOINKIN KUN KAIKKI ON HYVIN 

Kaverisuhteet ovat lapsille tärkeitä. Kavereita saattaa olla niin päiväkodissa, koulussa kuin harrastuksissa. Vanhempi ei useinkaan ole mukana kaikissa tilanteissa, joissa lapsi viettää aikaa ja leikkii kavereidensa kanssa. Vaikka kaikki olisi hyvin, on kaverisuhteista silti tärkeä puhua. Kyselemällä lapsen kaverisuhteista, voi taustalta selvitä kiusaamista tai muuten yksin jäämistä, mitä lapsi ei välttämättä ole uskaltanut ottaa puheeksi.

Lisäksi on hyvä muistaa, että vaikka lapsella olisikin huolia kaverisuhteissaan, on tärkeää, että lapsi oppii itse ratkomaan yhdessä aikuisen kanssa mitä haastavassa tilanteessa voisi tehdä. Ilman, että vanhempi lähtee ratkomaan tilannetta lapsen puolesta.

Voit kysyä lapsen kaverisuhteista ruokapöydässä esimerkiksi seuraavanlaisilla kysymyksillä:

• ●       Kenen kanssa vietit välitunnin?
• ●       Kenet sait nauramaan tänään?

4. ROHKAISE JA KERRO ETTÄ RAKASTAT

Ruokapöytäkeskusteluiden kautta vanhempi voi olla tukemassa ja rakentamassa lapsen tervettä itsetuntoa. Jokaiselle meille – erityisesti lapselle, on tärkeä kuulla, että hän on tärkeä ja rakastettu.Lapselle on tärkeä kuulla, että hän on ihana ja rakas juuri sellaisena kuin on. Kehuksi riittää, että vanhempi kertoo lapselle, että hän on hyvä tyyppi ja rakas.

Ruokapöydän ääressä lasta voi esimerkiksi kertoa, kuinka mukava hänen kanssaan on syödä yhdessä: “Olet hyvää seuraa!”.  Kun lapselta taas puuttuu rohkeutta, on vanhemman tehtävä rohkaista lasta.

Lasta rohkaistaessa tai kehuessa, ei kehua kuitenkaan kannata mitätöidä mutta-lauseella. Esimerkiksi sanomalla “Sinun kanssasi on todella kiva syödä yhdessä, mutta voisit antaa myös veljesi istua sillä tuolilla joskus”.

Aina kehuja ei tarvitse myöskään osoittaa suoraan lapselle, sillä osalle lapsista voi olla vaikea ottaa kehuja suoraan vastaan. Tällöin lapselle osoitetut kehut voi sanoa esimerkiksi toiselle vanhemmalle tai sisarukselle. Näin lapsi ymmärtää, että häntä kehutaan muttei kiusaannu suorasta huomionosoituksesta.

5. PYYDÄ LASTA OPETTAMAAN SINUA

Lapsen ja vanhemman roolit voivat hetkittäin myös vaihtua. Vanhempi voi olla välillä oppijan roolissa ja pyytää lasta opettamaan häntä, etenkin lapselle tärkeissä asioissa. Ruokapöydässä voi keskustella esimerkiksi lapsen lempileikeistä tai -peleistä ja pyytää häntä opettamaan sinulle uusia taitoja sen jälkeen, kun ruoka on syöty.

Voit esimerkiksi kysyä: “Miten oikein voitat siinä pelissä, jota pelaat? Opettaisitko minullekin parhaat vinkkisi heti ruoan jälkeen?” Tällaisissa keskusteluissa lapsen itsetunto vahvistuu, kun vanhempi osoittaa aidosti kiinnostusta hänelle tärkeisiin asioihin.

Voit jakaa perheesi ruokapöytäkeskustelujen aiheita tai keskustelun avanneita kysymyksiä hashtagilla #ruokapöytäkeskustelut. Vinkkien taustalla on Lastenklinikoiden Kummien ja Atrian yhteinen Hyvä mieli heijastuu -yhteistyö, jonka tavoitteena on perheiden hyvinvointi sekä lasten ja nuorten mielenterveyden haasteiden vähentäminen. Yhteistyö on osana Kummien Mielen tila -kampanjaa, jossa kerätään varoja mm. ahdistuneisuutta hoitavan Cool Kids -hoitomenetelmän jalkauttamiseen valtakunnallisesti. Täältä löydät lisää tietoa Cool Kids -hoito-ohjelmasta ja Lastenklinikoiden Kummien toiminnasta. Mikäli haluat lukea lisää lasten ja nuorten kanssa käytävistä keskusteluista, löydät lisätietoa esimerkiksi Mielenterveystalon sivuilta:

●       Lasten mielenterveystalo

●       Nuorten mielenterveystalo