- Raahessa sijaitseva Joensuun tila on erikoistunut nautojen loppukasvatukseen. Tilalla on myös omia emolehmiä.
- Isäntäväkeen kuuluvat Sauli (1983) ja Anita (1980) Joensuu sekä lapset Ella (2007), Maija (2010) ja Sanni (2017).
- Sukupolvenvaihdos tehtiin tilalla vuonna 2006.
- Hiehoja ja nautoja on yhteensä noin 800 sekä 80 emolehmää.
- Peltoa on viljelyksessä 480 hehtaaria. Lisäksi on luonnonlaitumia 90 hehtaaria.
MAAKÄRPÄNEN PURI NUORTAISÄNTÄÄ OIKEIN KUNNOLLA
Kun Sauli Joensuu vuonna 2006 otti vastuun kotitilastaan, tilalla oli harjoitettu sivutoimista kasvinviljelyä. Nuori isäntä on kasvattanut tilan aivan uusiin mittasuhteisiin. Aluksi Sauli viljeli viljaa ja hankki lisätuloa traktoriurakoinnilla. Hän teki töitä myös isänsä perustamassa metallipajassa.
Sauli ja Anita Joensuu haaveilivat maatalousyrittäjyydestä, ja kun sopiva vuokranavetta löytyi, alkoi erikoistuminen kotieläintuotantoon.
”Otimme vuonna 2010 ensimmäiset 30 emolehmää ja aloitimme vuokranavetassa. Lehmät olivat siellä yhden talven ennen kuin seuraavan vuoden keväällä ruvettiin rakentamaan omaa emolehmäpihattoa tähän tyhjälle tontille. Kotipaikalla ei ollut tilaa rakentaa, joten navetta tehtiin puolentoista kilometrin päähän”, Sauli ja Anita kertovat.
Työ neuvoi tekijäänsä ja emolehmien kanssa tuli onnistumisia, mikä kannusti lisäämään eläinmäärää. Vuonna 2015 Joensuut ryhtyivät kasvattamaan pihvikarjaa oman tilan sonneista ja välitysvasikoista. Hiehoille ja sonneille rakennettiin tuolloin omat tilat, joita on vielä myöhemmin laajennettu.
Tilalla kasvatettiin vuosien ajan myös lampaita rinta rinnan emojen ja pihvikarjan kanssa. Lampaanlihan tuotanto kuitenkin loppui vuonna 2020 ja naudat valtasivat myös lampolan. Nykyään navetassa on 80 emolehmää sekä teuraskasvatuksessa noin 800 hiehoa ja sonnia. Hiehot lähtevät teuraiksi noin 14 kuukauden ikäisinä, kun taas sonnit viipyvät tilalla noin 18 kuukautta. Atrialle menee vuosittain noin 1000 nautaa, joista suurin osa on hiehoja. Emolehmät laiduntavat luonnonlaitumilla ja hoitavat samalla ympäristöä.
Joensuut ovat kehittäneet tilaansa jatkuvasti, mikä näkyy myös ulospäin: Tiluksille on noussut monia uusia rakennuksia ja peltoala on kasvanut valtavasti. Peltoalan määrä on vajaa 500 hehtaaria.
”Peltoa on sekä ostettu, raivattu että vuokrattu, sillä alun perin tässä oli peltoa vain muutama kymmenen hehtaaria”, kertoo Sauli, joka on halunnut maanviljelijäksi pienestä pitäen.
”Kyllä voi sanoa, että maakärpäsen purema on tullut minulle jo syntymässä. Ja se pysyi, vaikka tämä tila oli koko lapsuuteni ajan kasvinviljelytila ja välillä pellot vuokrattiin poiskin.”
TÄYDELLISET OLOT JA BUFFETTI AUKI 24/7
Eläimistä pidetään Joensuun tilalla erittäin hyvää huolta.
”Rakennukset ovat meillä kuivikepohjaisia kylmäpihattoja. Kuivikkeena on pääasiassa turvetta ja vähän olkia myös. Ilmanlaatu ja kaikki olosuhteet ovat kaikin puolin kunnossa, minkä vuoksi eläimet voivat hyvin. Ruokaa ne saavat 24/7, eli buffetti on aina auki ja ruokintapöydillä riittää syötävää.”
Työt on jaettu siten, että Anita vastaa eläinten hoidosta, tarkkailusta, lääkinnästä, poikimisista sekä eläimiin liittyvästä kirjanpidosta. Isäntä taas varmistaa, että appeenteko ja tekniset asiat toimivat. Hänen valvonnassaan ovat myös kaikki peltoviljelyyn ja sen suunnitteluun liittyvät asiat.
”Meillä on työntekijä ja kasvukaudella lisäksi yrittäjärenki. Ulkopuolisia urakoitsijoita käytämme monissa eri työvaiheissa.”
Laajalta yhteistyökumppaneiden verkostolta ostetaan osaamista ja erilaisia palveluita.
”Tämä ei ole yksilö-, vaan joukkuelaji, eikä viljelijä itse voi olla kaikkien alojen asiantuntija. Ajan hermolla pitää olla ja seurata aikaa. Paikalleen ei saa jäädä.”