PERHETILAN FAKTAT
- Isäntäväki: Hilkka ja Juhani Juusola sekä Kalle Juusola
- Broilereiden kasvatus alkoi vuonna 2000
- Tilalla toimi munituskanala 1990-2000
Eivät pyri pakoon, vaan tekevät kaveruutta. Jotkut kanoista saattavat lähteä mukaan kierrokselle ja kiertää perässä koko kanalan.” Näin kuvailee Saunamäen tilan isäntä Juhani Juusola.
”Kun menee kanalaan ja tervehtii porukkaa, aina ne jollain lailla vastaavat."
HILJAINEN TIETO JA VASTUU SIIRTYMÄSSÄ NUORELLE POLVELLE
Hän on kasvattanut Hilkka-vaimonsa kanssa broilereita Peräseinäjoella vuodesta 2000. ”Kun sukupolvenvaihdos vuonna 1987 tehtiin, täällä oli viisi lehmää ja muutama vasikka. Me otettiin lisäksi lihakarjaa. Hilkan siskon tilalla oli kanoja, ja siitä syntyi ajatus, että voisimme laittaa munituskanalan. Ensimmäiset kanat tulivat meille vuonna 1990, kun oli saatu halli valmiiksi”, muistelee Juhani. Hilkka on omaa sukua Saunamäki, ja tila on hänen kotitilansa. Hiljaista tietoa on jo pitkään siirtynyt isältä pojalle. Vuonna 2018 Juusolan perustivat maatalousyhtymän, ja poika Kalle Juusolasta tuli virallisesti Saunamäen tilan nuori-isäntä. ”Kalle on ollut mukana tilan töissä pienestä pitäen. Yhtymän laitoimme, kun Kalle osti maata omiin nimiinsä.”
Päävastuu kanojen hoidosta on toistaiseksi vielä Juhanilla, sillä Kalle käy töissä tilan ulkopuolella. Saunamäen perhetilaa on kehitetty matkan varrella. Tuoreimpia investointeja ovat uusi, entistä tehokkaammin haketta käyttävä lämpökeskus sekä viljavarasto. Hallit lämpiävät hakkeella, jota käytetään jatkossa myös viljankuivauksessa. ”Uusi lämpökeskus on lisännyt kanojen hyvinvointia, sillä nyt halleja pystytään tuulettamaan ja lämmittämään entistä paremmin ja tehokkaammin.” Haketta saadaan omasta metsästä sekä pellon reunoilla kasvavista risuista. Kananlanta hyödynnetään omilla pelloilla. Juusolat viljelevät itse vehnää kanojen ruuaksi. Lisäksi pelloilla kasvaa ohraa ja kauraa sekä välillä myös rypsiä. Peltohommatkin sujuvat omalla väellä. ”Kalle on peltohommissa, ja jos oikein hätä tulee, myös vävy nakitetaan töihin.” Hilkalla ja Juhanilla on kolme aikuista lasta sekä lapsenlapsia. Tilanpito on ollut isäntäväelle aina elämäntapa, eikä varsinaisia harrastuksia ole juuri tarvittu. Pohjois-Suomesta Etelä-Pohjanmaan sydänmaille vävyksi tullut Juhani on aina pitänyt työstään maatilan isäntänä. ”Onhan tämä hemmetin mukavaa hommaa. Saa tehdä asioita omaan malliinsa”, Juhani tuumaa.