PIHLAJAN TILA

Kurikan Myllykylässä sijaitseva Elina ja Harri Pihlajan tila erikoistui jo kauan sitten maidontuotantoon. Vuosi 2021 merkitään historiankirjoihin isoin kirjaimin ja numeroin, sillä silloin tila aloitti toisenkin tuotantosuunnan ja otti ensiaskeleensa emokanojen kasvattajana.

MAITOTILALLA KASVAA NYT MYÖS KANANUORIKOITA

Elina ja Harri jatkavat naapurinsa Juhani Harmasen vuonna 1995 aloittamaa nuorikkokasvatusta. ”Monta vuotta puhuttiin Juhanin kanssa, että voisimme jatkaa tässä. Ajatusta kypsyteltiin puolin ja toisin. Tilakauppa tehtiin keväällä 2021, ja ensimmäinen untuvikkoparvi tuli meille jo muutaman päivän kuluttua”, Harri kertoo. Kaksi, aikoinaan saman suvun perustamaa maatilaa sijaitsevat lähekkäin. Matkaa omasta pihasta kanahallille on vain 150 metriä.

RIMA PIDETÄÄN KORKEALLA

Elinalla enempää kuin Harrillakaan ei ollut aiempaa kokemusta kanojen hoidosta, mutta Juhanin tuella ja neuvoilla he saivat hyvän lähdön kananuorikoiden kasvatukseen. ”Pääsimme myös seuraamaan Juhanin viimeisen lintuerän vaiheita ja ammentamaan oppeja. Parhaamme mukaan olemme yrittäneet näitä hoitaa. Rima on tosi korkealla”, sanoo Elina. Untuvikot tuodaan kasvattamoon yhden päivän ikäisinä. Untuvikkovaihe on kaikkein kriittisin ja olosuhteiden on oltava täydelliset. Kahden viikon jälkeen työ helpottaa ja etävalvonnan osuus lisääntyy. ”Silloin alkuvaiheessa kanalassa käydään aamuin, illoin ja päivälläkin varmistamassa, että kaikki on hyvin. Tietysti olosuhteita seurataan koko ajan myös etänä.” Nuorikoiden kasvua säädellään ruuan ja valon määrällä. Sitä seurataan paitsi automaattivaakojen avulla, myös kerran viikossa tapahtuvalla punnituksella. Punnitukset tehdään käsin jokaisessa osastossa sadan kanan otoksella. ”Kasvun pitää olla aika maltillista. Kanat painavat loppuvaiheessa vähän päälle kaksi ja kukot noin kaksi ja puoli kiloa”, Elina kertoo. Kananuorikot ja kukot viipyvät Pihlajan tilalla 126 päivää, jolloin ne ovat lähellä sukukypsyyttä. Sen jälkeen linnut siirretään toiselle tilalle munimaan. Ensin lähtevät kukot, ja muutaman päivän kuluttua kanat seuraavat perässä. Munitustiloilta munat kuljetetaan hautomoon ja niistä kuoriutuvat untuvikot edelleen siipikarjankasvattajille.

ENERGIAA OMASTA AURINKOVOIMALASTA

Elinan ja Harrin ensimmäinen kesä uudella alalla oli poikkeuksellisen helteinen. Kasvatushallin tekniikka kuitenkin toimi hienosti. Oli vuodenaika mikä tahansa, uusien untuvikkojen saapuessa hallissa on oltava tasainen 33 asteen lämpötila. Kesähelteet taas vaativat tehokasta ilmanvaihtoa. Tämä tarkoittaa, että energiaa kuluu paljon. Pihlajan tilalla sitä saadaan myös taivaalta. Harri ja Elina kiittävät edellistä isäntää, joka kehitti tilaa loppuun asti ja oli muun muassa hankkinut juuri 122 paneelin aurinkovoimalan. Sen tuottama energia ohjataan 35 kilowatin sähkövastuksien kautta kasvattamohallin lämmitykseen, valaistukseen ja ilmanvaihtoon. Hallin lämmityksessä käytetään auringon lisäksi myös öljyä ja kaurankuoripellettiä.

SUKUTILAN 11. ISÄNTÄPARI

Pihlajan tila on Elinan (o. s. Käkelä) kotitila, joka on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1733 lähtien. ”Me olemme yhdestoista isäntäpari tässä. Tila on siirtynyt viisi kertaa tyttärelle ja viisi kertaa pojalle”, Elina kertoo.

Maidontuotanto on ollut tilan päätuotantosuunta jo 1920-luvulta lähtien ja on sitä myös jatkossa. Elinan ja Harrin lisäksi navetta työllistää kaksi vakituista työntekijää. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2012. Elina on koulutukseltaan kauppatieteen maisteri ja hän siirtyi maitotilan emännäksi pankkialalta. Harri taas on hallintotieteiden maisteri, joka työskenteli poliisissa ja vaihtoi komisarion uran maatilan isännyyteen. ”En ollut koskaan ajatellut jääväni tähän, mutta kun ikää tuli ja oli tehnyt töitä muualla, tämä alkoi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Tila oli toimiva ja hyvässä lyönnissä.”, sanoo Elina, joka on puolisonsa tavoin viihtynyt maatalousyrittäjänä.

Perheeseen kuuluu neljä lasta, Elli, Kaarina, Akseli ja Heta.