JÄRVELÄN TILA

PERHETILAN FAKTAT 

  • Isäntäpari: Jussi ja Jaana Järvelä, perheeseen kuuluu kolme lasta.
  • Tilalla on kasvatettu broilereita vuodesta 1992.
  • Maidontuotanto on tilan pääelinkeino.

Maidontuotanto on aina ollut Jalasjärven Luopajärvellä sijaitsevan Järvelän tilan pääelinkeino, mutta vuonna 1992 tilalla ryhdyttiin kasvattamaan myös broilereita. 

”Isä ei enää opetellut kanoja kasvattamaan, vaan käytännössä me aloitimme tämän. Broilerit sopivat lypsykarjan rinnalle hyvin”

 

KANOJEN HOIDOSSA TÄRKEINTÄ ON HUOLELLISUUS

Tila siirtyi nykyiselle isäntäparille Jussi ja Jaana Järvelälle vuonna 1995, mutta he ottivat broilereiden kasvatuksen haltuunsa jo aivan alkumetreillä, eli ensimmäisistä untuvikoista lähtien. ”Isä ei enää opetellut kanoja kasvattamaan, vaan käytännössä me aloitimme tämän. Broilerit sopivat lypsykarjan rinnalle hyvin”, kertoo Jussi. Jaana vaihtoi palkkatyön päätoimisen emännän virkaan työskenneltyään ensin ravitsemusalan ammattiopettajana ja kokkina.

Broilerihallit ovat samassa piirissä tilan päärakennuksen, eli Järvelöiden kotitalon kanssa. 540 lehmän navetta taas sijaitsee kauempana, noin kolmen kilometrin päässä kotoa. Perheeseen kuuluu kolme lasta, joista kaksi nuorempaa ovat opiskelijoita. Lapsista vanhin, Juho, seuraa Jussin ja Jaanan jalanjälkiä ja on ryhtynyt omalla osuudellaan lehmäpuolen nuoreksi isännäksi.

Tilalla on oman väen lisäksi seitsemän työntekijää. ”He ovat töissä navetan puolella. Kanala on sen verran pieni, että tässä pärjätään hyvin omalla porukalla.”

image

 

Järvelän perhetilan kanat ruokitaan A-Rehun täysrehulla sekä lähialueen pelloilta tulevalla vehnällä. ”Meidän omilla pelloilla kasvaa heinää lehmien ruuaksi. Heinän hankkiminen tilan ulkopuolelta on hankalaa, joten viljelemme heinän itse”, Järvelät kertovat. Heinän kasvua avitetaan kananlannalla, joka pystytään hyödyntämään kokonaan omilla pelloilla. ”Synergiaa saadaan siitäkin, että lehmä- ja kanapuolella käytetään samoja koneita ja laitteita. Yhtäkään omaa konetta ei ole tarvinnut hankkia kanoja varten”, Jussi kertoo. Huolellisuus on kanojen hoidossa kaiken a ja o. Isäntäpari käy kanalassa vähintään kaksi kertaa päivässä varmistamassa, että kaikki on kunnossa. Olosuhteita seurataan jatkuvasti myös etänä. Kasvatustilat lämpiävät hakkeella, joka saadaan omasta metsästä.

image