J. ISO-TUISKUN TILA

  • Isäntäpari: Juha ja Sirpa Iso-Tuisku
  • Perheeseen kuuluu kolme lasta
  • Tilalla on toiminut broilerimunittamo vuodesta 1999.
  • Tilalla viljellään ohraa ja vehnää

”Jos kukko on komia, lihava ja vain pasteeraa, se ei ole hyvä kukko. Parhaimmat kukot ovat vähän ränsistyneen näköisiä ja laihoja. Sama tilanne on kanojenkin kanssa: komia kana ei muni hyviä munia.”

”Jokainen eläinerä on erilainen”

 

Näin toteaa Juha Iso-Tuisku, joka on luotsannut broilerimunittamoa Ilmajoen Kiikerinkylässä vuodesta 1999. Juhalla oli aloitusvaiheessa jo parin vuoden kokemus broilerimunituksesta, sillä hän perusti veljensä Vesa Iso-Tuiskun kanssa munittamon Kiikerinkylään vuonna 1997. Kun toimintaa lähes saman tien päätettiin laajentaa, kävikin niin, ettei laajennusta voitukaan tehdä samalle, kotitilasta lohkaistulle tontille. Sen ajan eläintautisäädökset estivät isomman mittakaavan toiminnan samassa paikassa. ”Vedettiin Vesan kanssa tikkua, että kumpi meistä saa uuden hallin. Ensimmäiset linnut tulivat tähän yksikköön vappuna 1999”, Juha kertoo. Hallit rakennettiin tismalleen samalla kaavalla. Ne sijaitsevat puolen kilometrin päässä toisistaan.

 

Juha hoitaa tilaa yhdessä vaimonsa Sirpan kanssa. Työt on jaettu siten, että munittamo, eli hallin puoli on isännän valtakuntaa, ja emäntä vastaa pakkaamosta. Kun kanat ovat sisällä, isännän lisäksi hallissa voi käydä vain maatalouslomittaja ja Atrian neuvontahenkilö sekä tarvittaessa eläinlääkäri. Kanalassa vietetään aikaa joka päivä noin 12 tuntia, eikä sekään isännän mukaan aina riitä. Työ on kuitenkin niin mielenkiintoista, ettei tunteja lasketa. ”Tarkkailutyöhön pitäisi olla enemmän aikaa, siihen, että vain istuisi hallissa ja katsoisi, miten kanat käyttäytyvät. On tärkeää tietää, mitä hallissa tapahtuu. Se selviää vain, kun kuuntelee, katselee ja vain on siellä.”

image

 

UUDET KANAT TULEVAT VAPPUNA 

 

18 viikon ikäiset emokanat sekä kukot tulevat Iso-Tuiskun munittamoon aina vapun tienoilla ja ne viettävät siellä 42 viikkoa. Kanaerä tuottaa päivittäin noin 10.0000 munaa. Ne kerätään ja pakataan sekä varastoidaan odottamaan pääsyä Atrian hautomoon. Juhan mukaan jokainen eläinerä on erilainen, ja lopputulos, eli hedelmöittyneiden munien määrä on kiinni monesta asiasta. ”Voi sanoa, että oppipoikia tässä ollaan joka vuosi." Ruokinnalla on ratkaiseva rooli onnistumisessa. ”Ruokamäärää säädetään grammoina, ja yksi ainoa grammakin per eläin vaikuttaa äärettömän paljon eläimen hyvinvointiin.” Jotta tuottaja saisi palkkansa munista, myös kukkojen on hoidettava oma työnsä mallikkaasti. Lintulaumasta 10 prosenttia on kukkoja. Kukkojen määrää vähennetään niin, että kun kanat ovat 60 viikon ikäisiä, kukkoja on enää 7-8 prosenttia.

 

”Kukot pysyvät virkeämpinä, kun haaremi kasvaa”, kertoo isäntä. Kun lauma on tehnyt työnsä ja se viedään teuraaksi, halli pestään ja desinfioidaan uutta erää varten.”Meille uusi erä tulee keväällä siihen aikaan, jolloin ulkona on jo lämmintä, eikä hallia tarvitse lämmittää kovin paljon. Syksyllä kun kylmät ilmat alkavat, eläimet ovat aika isoja ja tuottavat itse lämpöä. Meille tämä aikataulu sopii hyvin, sillä kylvöaikana ei ole munankeruuta ja pakkaamista. Juhalla ja Sirpalla on kolme aikuista lasta: Iiro, Veera ja Noora, jotka ovat apuna monissa työvaiheissa. Iiro käy myös pesemässä muiden tuottajien halleja. Vapaa-aikana Sirpa-emäntä harrastaa ratsastusta ja isäntä ratamoottoripyöräilyä. Juha on myös innokas kyläyhdistyksen puuhamies.

image