Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset on julkaistu. Ne luovat pohjan myös suomalaisille ravitsemussuosituksille. Ydinviesti uusissa suosituksissa on samankaltainen kuin aiemmissakin: väestön ruokatottumusten muuttaminen kasvispainotteisemmaksi on sekä terveyden että ympäristön kannalta suositeltavaa.

On monta tapaa syödä hyvin, mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole kielletty

Lautaselle suositellaan runsaasti kasviksia ja vähemmän lihaa. Raportin mukaan on suositeltavaa käyttää runsaasti kalaa ja pähkinöitä, kohtuullisesti vähärasvaisia maitovalmisteita, rajoitetusti punaista ja siipikarjan lihaa sekä mahdollisimman vähän lihajalosteita, alkoholia sekä runsaasti rasvaa, suolaa ja sokeria sisältäviä jalostettuja elintarvikkeita.

On monta tapaa syödä hyvin, mikään yksittäinen ruoka-aine ei ole kielletty. Joitakin ruoka-aineita suositellaan syötävän runsaammin ja toisia taas vähemmän ja harvemmin.

Liharuokaa voi uusien suositusten mukaan syödä 2–3 aterialla viikossa

Terveellistä ja ekologista

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset ovat tulosta viiden vuoden työstä, jossa oli mukana noin 400 pohjoismaista ja kansainvälistä tutkijaa. Ne sisältävät ensimmäistä kertaa tieteellisiä suosituksia siitä, millainen ruokavalio on sekä terveellinen että ekologinen. Raportissa on uusia linjauksia mm. sokerin enimmäissaannista, suolan saannista ja täysjyvän osuudesta ruokavaliossamme. Lihan saantisuositus pieneni terveys- ja ympäristösyistä, mikä on herättänyt mediassa runsaasti keskustelua.

Terveyssyistä on raportin mukaan suositeltavaa, että punaista lihaa käytetään korkeintaan 350 grammaa viikossa. Nykysuositus on ollut 500 grammaa. Terveysnäkökulmasta punainen liha on monipuolinen ja erinomainen ravintoaineiden lähde, se sisältää hyvänlaatuista proteiinia, B-vitamiineja, sinkkiä ja rautaa. Liha mahtuu osaksi monipuolista ruokavaliota ja liharuokaa voi uusien suositusten mukaan syödä 2–3 aterialla viikossa ja nauttia muilla aterioilla palkokasveja, kalaa tai kanaa.

Makkaroita, leikkeleitä ja pekonia pitäisi syödä mahdollisimman vähän terveyden ja ympäristön näkökulmasta.

Vaalea liha on osoittautunut neutraaliksi terveyden kannalta, mutta ympäristönäkökulmasta vaalean lihan kulutuksen ei suositella kasvavan nykyisestä.

Erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja on suositeltavaa käyttää vähintään 500–800 grammaa päivässä

Lisää kalaa ja kasviksia

Kalan syöntisuositus on uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan 300–450 grammaa viikossa. Siitä vähintään 200 grammaa tulisi olla rasvaista kalaa. Kestävästi hoidetuista kannoista peräisin olevan kalan käytön lisäämistä puoltavat hyvät vaikutukset sekä terveyteen että ympäristöjalanjälkeen.

Vähärasvaisia maitotuotteita on suositeltavaa käyttää 3,5–5 desiä päivässä. Nykyisissä suomalaisissa suosituksissa tavoite on 5–6 desiä maitotuotteita päivässä.

Erilaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja suositellaan käytettäväksi vähintään 500–800 grammaa päivässä. Kasvisten, marjojen ja hedelmien nykysuositus on vähintään 500 grammaa päivässä. Siitäkin tavoitemäärästä ovat suomalaiset naiset ja miehet melko kaukana. Miten saamme väestön motivoitumaan tiukentuviin tavoitteisiin kasvisten lisäämisessä, jos ne on liian kaukana?  Motivoiko se tekemään kestäviä valintoja?

Palkokasveille ei annettu saantisuositusta, mutta niiden käytön lisääminen on suositeltavaa ennen kaikkea ympäristösyistä.

Meidän täytyy kohtuullistaa lihan ja lisätä kasvisten määrää lautasella

Suomalaiset ravitsemussuositukset tulevat perässä

Pohjoismaisten ravitsemussuositusten pohjalta päivitetään myös suomalaiset ravitsemussuositukset. Kansallisissa suosituksissa pyritään huomioimaan paikallinen ruokakulttuuri ja ruokatottumukset. Tällä hetkellä suomalaiset syövät suosituksiin nähden liian vähän kasviksia ja varsinkin miehet liikaa punaista lihaa. Pieni osa väestöstä syö nykyisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Ruokavaliomme pitäisi muuttua kasvispainotteisemmaksi terveyden ja ympäristön kannalta, mutta on tärkeä muistaa, että meidän ei tarvitse luopua lihasta, vaan kohtuullistaa lihan ja lisätä kasvisten määrää lautasella.

Suomalaisten ruokatottumukset ovat parantuneet, mutta saamme ruoasta suolaa yhä suosituksiin nähden liikaa ja rasvasta liian iso osa on edelleen eläinperäistä. Meillä on varaa lisätä kasvisten määrää ja kohtuullistaa ja monipuolistaa proteiinin lähteitä ruokavaliossa, mutta tavoitteita ei kannata asettaa liian kauaksi, jotta ne on mahdollista saavuttaa.

Nautitaan kesän herkuista ja syödään monipuolisesti ja kohtuudella!

Lue myös Mikä ihmeen ravitsemussitoumus