Emolehmätiedotusta ja Afrikan-kuvia somessa

03.1.2023

Olin koululaisena kova kirjeiden kirjoittaja. Tämä johtui pääosin siitä, että perheemme asui silloin Afrikassa. Kirjeiden tilalle on sittemmin tullut some. Aluksi kartoin somea ehkä siksikin, että tiesin, etten kykenisi olemaan siellä passiivinen. Mietin, onko siihen aikaa. Työtoverini pyysi mukaan somettamaan työn merkeissä, ja pitäähän työnkuvaan kuuluvia asioita hoitaa.

Aluksi kartoin somea ehkä siksikin, että tiesin, etten kykenisi olemaan siellä passiivinen. Mietin, onko siihen aikaa.

Hoidan Atrian alkutuotannossa pääosin emolehmätuotantoon eli pihvilihantuotantoon liittyviä asioita. Kotona meillä on samoja emolehmiä, joiden ympärillä kuluu suuri osa vapaa-ajastani. Sometan siis pääosin emolehmäasioita, yksityistileilläni sitten toisena lempiteemana on lapsuuden maisemat Afrikassa. Molemmat ovat lähinnä sydäntäni.

Emolehmät, niiden sulhaset eli siitossonnit ja lapsukaiset eli vasikat ovat suurin inspiraation lähteeni. Atria-vuosieni alussa käytössäni oli työn puolesta hyvä digikamera ja kuvien tarve työssäni oli valtava. Emolehmätuotantoon liittyviä kuvia ei ollut, ja niitä tarvittiin ja tarvitaan yhä. Kännykän kamera on ollut minulle sittemmin maailman parhaita keksintöjä. En ole mikään järjestelmäkamerakuvaaja, vaan pidän erityisesti tilannekuvien ottamisesta. Eläinten kanssa näitä tilanteita on, kunhan varaa aikaa lauman kanssa touhuamiseen. Kevään poikima-aika ja kesän laidunkausi ovat suurten tunteiden aikaa. Läsnä olevat isäsonnit, elämän ihmeellisyyksiin tutustuvat vasikat, rentona makoilevat lehmät, oi, niitä tekee mieli kuvata kerta toisensa jälkeen. Alkuvuosina käytin näitä kuvia luennoissa, lehtijutuissa ja neuvonnallisissa muissa julkaisuissa. Nyt olen voinut laajentaa kuvien hyödyntämistä somemaailmassa.

Pidän erityisesti tilannekuvien ottamisesta. Eläinten kanssa tilanteita on, kunhan varaa aikaa lauman kanssa touhuamiseen.

Tilannekuva on itselleni usein postauksen ponnahduslauta. Sisäinen paloni on jakaa neuvoja tai tiedottaa emolehmätuotantoa koskevista asioista ja tehdä tuotantoa tutuksi myös kuluttajille. Tämä palo syntyy hetkestä. Usein teen kotona emolehmieni kanssa jotakin ajankohtaista ja haluan muistutella muita emolehmätiloja tyyliin ”Hei, näin kätevää tämä on!” tai ”Muistakaahan olla ajoissa asialla!”

Jaa

Kirjoittajan kuva
Kirjoittanut

Susanna Vehkaoja

Susanna Vehkaoja työskentelee kehityspäällikkönä Atria Nauta -ketjussa. Hänet valittiin Atrian vuoden somettajaksi 2022. Susanna on ylpeä työstään, sillä hän saa tehdä töitä kotimaisen naudanlihan ja sitä tuottavien ihmisten kanssa. Samalla hän saa olla mukana suomalaisen maaseudun elinvoimaisessa kehitystyössä ja pääsee vaikuttamaan eläinten oloihin. Susannan saavat hyvälle tuulelle vihreällä laitumella olevat eläimet. Vapaa-ajallaan hän rentoutuu parhaiten paikassa, jossa näkee kauas ja voi viivähtää ilman hoppua. Susanna valmistaa mutkatonta ruokaa, mutta liharaaka-aineen suhteen hän on tinkimätön. Pihvinaudasta valmistettu pihvi tai paisti on Susannan ruokabravuuri. Kastikkeita hän ei juuri valmista, sillä hyvän lihan makua ei Susannan mukaan kannata peittää. Paistit hän peittelee pekonilla – siten paisti pysyy maittavan mehukkaana.

Lue kirjoittajan muita blogeja