Kaikki ruokahetket ovat tärkeitä, syödäänpä sitten yhdessä, yksin, pöydän ääressä rauhassa tai kiireessä paikasta toiseen siirtyessä. Ruokahetki voi olla nopea tankkaus, oma hemmotteluhetki, perheen yhteinen, jokapäiväinen aamupala- tai päivällishetki. Yhteisellä ruokailulla ja ruokapöytäkeskusteluilla voi olla fyysistä jaksamista paljon suurempi merkitys elämällemme. Ruokapöytäkeskustelut voivat olla tapa kohdata toinen ihminen turvallisessa ympäristössä, jossa voidaan jakaa kuulumisia ja keskustella ajan kanssa vaikeistakin asioista.

Ruokapöytäkeskustelut voivat olla tapa kohdata toinen ihminen turvallisessa ympäristössä, jossa voidaan jakaa kuulumisia ja keskustella ajan kanssa vaikeistakin asioista.

Meidän perheessämme hyvä ruoka kuuluu aina ystävien tapaamiseen tai juhliin. Lähisuvun yhteinen joulukuun puurojuhla on pitkä perinne, jossa mukana on ollut jo isovanhempia, isoisovanhempia, sisaruksia ja serkkuja. Näiden hetkien tiedän olleen erityisen merkityksellisiä jo edesmenneille isoisovanhemmille, jotka kohtasivat kerralla koko ”klaaninsa” kerran vuodessa hyvän ruuan ääressä.

Ystäväporukalla olemme kokoontuneet 20 vuoden ajan juhlistamaan vappupäivää ruoan merkeissä joko jonkun kotona tai ravintolassa, koronavuosina etäjuhlissa Zoomin välityksellä. Tämä vappuporukka on vuosien aikana pienentynyt ja saippuakuplien puhaltaminen vähentynyt lasten kasvaessa. Kerran vuodessa kohtaaminen ja pitkän kaavan mukaan syöminen on silti edelleen yhtä merkityksellistä.

Tärkein perheemme yhteinen ruokailutapa on kuitenkin ollut – ja on edelleen – kokoontuminen oman perheen kesken joka ilta yhteiseen pöytään, joko päivälliselle tai iltapalalle. Nämä hetket, olipa tarjoilut sitten siihen hetkeen valmistettuja päivällisiä, nopeita ja valmiita iltapalatarvikkeita tai edellisen päivän lämmitettyjä ruokia, ovat olleet päivässä se hetki, jolloin keskustellaan päivän kuulumisista, lasketaan leikkiä, ja toisinaan pidetään myös perheneuvotteluja tai selvitetään keskinäisiä kinoja.

Ruokailuhetket ovat oivia mahdollisuuksia meille aikuisille kohdata lapsemme ja nuoremme, olla läsnä heitä varten ja rohkaista heitä keskustelemaan mielen päällä olevista asioista. Näillä hetkillä on tutkitusti vaikutusta perheen ja lasten sekä nuorten hyvinvointiin, ja näissä kohtaamisissa on mahdollista harjoitella kuuntelemista ja läsnäoloa, ja ehkä tunnistaa myös lasten kohtaamia vaikeuksia, jotka tarvitsevat aikuisen tukea ratketakseen.

Atria haluaa yhdessä Lastenklinikoiden Kummien kanssa rohkaista aikuisia keskustelemaan ruokapöydässä avoimesti asioista ja olemme koonneet vinkkejä keskustelun aloittamiseksi. Vinkit on suunniteltu alakouluikäisten näkökulmasta, mutta toimivat myös muokattuna vanhempien lasten kanssa. Kannustan meitä kaikkia aikuisia kohtaamaan lapset ja nuoret, kysymään, kuuntelemaan ja olemaan läsnä, olivatpa lapset sitten omiamme, naapurin tai harrastusporukassa olevia.

Kannustan meitä kaikkia aikuisia kohtaamaan lapset ja nuoret, kysymään, kuuntelemaan ja olemaan läsnä, olivatpa lapset sitten omiamme, naapurin tai harrastusporukassa olevia.

Tärkeintä on, että lapsille ja nuorille löytyy aikuinen, joka aidosti välittää ja tarvittaessa auttaa. Ruokailuhetket ovat oivia tilaisuuksia näihin vuorovaikutustilanteisiin!