Kanan kulutuksen kasvu näkyy myynnin jatkuvana kasvuna: kanan osuus tuorelihan myynnistä on sekä K- että S-ryhmässä noin 45 prosenttia.

Mitkä tekijät ajavat kanaa kasvuun? Keskon ja S-ryhmän edustajat löytävät paljon syitä, joiden ansiosta kanasta on tullut kestosuosikki.
– Trendi on ollut samansuuntainen jo vuosia. Korona nopeutti entisestään kananlihan voimakasta kasvua, kertoo Keskon lihan ja lihajalosteiden osto- ja myyntipäällikkö Kirsi Väistö.

Hän korostaa kasvun ajurina terveellisyyttä, helppoutta, makua ja yhä laajempaa tuotevalikoimaa. Siipikarja mielletään myös vastuulliseksi.

"Kana taipuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen: juhlava uuniruoka sopii viikonloppuun, napostelutuotteet tiettyihin hetkiin."

S-ryhmän myyntipäällikkö Juha Nieminen luettelee lisää kanan suosion syitä: vähärasvaisuus ja edullisuus, mutta ennen kaikkea monipuolisuus.
– Kana taipuu monenlaiseen käyttötarkoitukseen: kokonainen grillattu broileri tai juhlava uuniruoka sopii viikonloppuun, napostelutuotteet tiettyihin hetkiin, ja kana on mainio proteiinilisuke salaatissa. On myös suosittuja puolivalmisteita kuten Atrian Vuolu, Nieminen luettelee.

Megatrendeinä jo vuosia vaikuttaneet helppous ja nopeus näkyvät myös kanakategorian sisällä.

Kirsi Väistö näkee, että laadukkuuden ja kiinnostavien makumaailmojen yhdistelmät korostuvat jatkossa.

Nieminen toteaa, että vielä on tehtävää, jotta kananliha koettaisiin naudanlihan kaltaiseksi juhlaruoaksi.

Valikoimassa uusia makuja ja ruhonosia uudella tavalla

"Kuluttajan kiinnostus ruoanlaittoon näkyy teollisuuden työssä."

Valikoima on monipuolistunut valtavasti viime vuosina.
– On tullut paljon uusia makuvariantteja ja pakkauskokoja, ja ruhonosia käytetään eri tavalla kuin ennen. Kuluttajan kiinnostus ruoanlaittoon näkyy teollisuuden työssä. Nykyään on erilaisia fileitä ja paloja, osa haudutettavia, osa nopeasti valmistettavia, pintamaustettuja, öljyttyjä tai rapeaksi kypsennettäviä. Kesällä korostuvat vartaat ja pihvit, Väistö summaa.

Nieminen tarkastelee valikoimaa myynnin kautta. Suurin ryhmä ovat fileesuikaleet, kategoria, joka sekin on monipuolistunut. On tullut isompaa suikaletta, fileekuutiota ja trendikästä, rohkeaa maustamista.
– Ei ihme, että se on iso ja kasvaa edelleen – suikaleet ovat helppo tapa valmistaa hyvää ruokaa kotona nopeasti.

Kaupassa näkyy siirtymää suositusta koipi-reidestä luuttomiin tuotteisiin, samoin luullinen rintaleike väistyy fileen tieltä.
– Luuttomuus eli vaivattomuus jyllää, mutta siivet kasvavat kuitenkin koko ajan, Nieminen toteaa.

Kaupassa näkyy siirtymää suositusta koipi-reidestä luuttomiin tuotteisiin.

Keskon Väistön mukaan on nähtävissä myös siirtymää kanan jauhelihaan. Kun korona toi jauhelihaan myyntipiikin, se kohdistui myös broilerin jauhelihaan.

Kananjauhelihan myynti on pientä muihin jauhelihoihin verrattuna, mutta sen kasvu on vauhdikkaampaa kuin millään muulla jauhelihalla. S-ryhmän Niemisen mukaan syynä on vähärasvaisuus.

Lähes puolet myydystä tuorelihasta on broileria

Siipikarjan osuus on molemmissa kaupparyhmissä noin 45 prosenttia tuorelihan myynnistä. Vuotuinen myyntikäyrä on erilainen kuin muilla lihatuotteilla:
– Kanan myynti lähtee tammikuussa nousuun ja nousee kohti kesää. Maalis–huhtikuussa on pääsiäisen aiheuttama piikki ja kesällä myynti on korkeimmillaan, Väistö kertoo.

Kanan myynti lähtee tammikuussa nousuun ja nousee kohti kesää.

S-ryhmän luvut ovat samantyyppisiä, ja broileria myydään grillikauden aikana jopa 2,5 miljoonaa kiloa kuussa. Syksyllä siirrytään grillattavista paistileikkeistä ja fileestä suikaleisiin ja jauhelihaan. Porsas vie myyntiä kohti joulua.
– Teollisuus on huomioinut hyvin pakkaukset, pakkauskoot, vastuullisuuden ja ekologisuuden. Isoilla toimijoilla on hyvin tuntosarvet auki, ja esimerkiksi vastuullisuudessa isossa roolissa on hiilijalanjälki, jonka Atria merkitsee pakkauksiin, Väistö toteaa.

Esimerkiksi pakkauskokoja mietitään yhteistuumin. Kana on päässyt nuorten parien ja sinkkujen suosioon, kun sopivia pakkauksia on tuotu pieniin talouksiin.

S-ryhmän Nieminen korostaa kysyntälähtöisyyttä: on tunnistettava trendit ja toiveet.
– S-ryhmällä on tavoitteena hiilinegatiivisuus vuoteen 2025 mennessä ja kannustamme myös yhteistyökumppaneitamme vastuullisuuteen. Mutta ollaanko sen suhteen koskaan valmiita? Kasvavatko kuluttajien odotukset tuotannon ympäristöystävällisyydelle ja eläinten hyvinvoinnille koko ajan, hän pohtii.

Teksti: Mariaana Nelimarkka
Kuvat: Ville Valppula, Suvi Kesäläinen