Ilmasto- ja ympäristöasiat kiinnostavat ihmisiä enenevästi, mutta keskustelu niistä väsyttää ja pyörryttää välillä alan asiantuntijaakin. Kolmisen vuotta sitten tämän pyörremyrskyn keskeltä meille selkeni viesti, että asiakkaamme ja kuluttajat kaipaavat nyt ihan tosissaan tietoa mm. atrialaisen lihan hiilijalanjäljestä. Myös tuottajamme kaipasivat tietoa oman toimintansa ilmastovaikutuksista. Äärimmäisen mielenkiintoinen asia, mutta tutkija sisälläni iski neliraajajarrutuksen päälle ja tukka nousi pystyyn. Eiiii, tässä laskennassa on nyt aivan liikaa liikkuvia osia ja puuttuvaa tietoa. Jos halutaan tuotekohtainen hiilijalanjälki, niin on tiedettävä joka ikisen tuotepaketin raaka-aineen hiilijalanjälkiarvo, oli kyse sitten lihasta, mausteista, marinadeista, varrastikuista tai pakkausmateriaaleista. Tai se pitää pystyä itse laskemaan, jolloin täytyy selvittää kaikki vaiheet ja matka kehdosta hautaan riittävällä kattavuudella. 

Jos halutaan tuotekohtainen hiilijalanjälki, niin on tiedettävä joka ikisen tuotepaketin raaka-aineen hiilijalanjälkiarvo, oli kyse sitten lihasta, mausteista, marinadeista, varrastikuista tai pakkausmateriaaleista.

Merkittävä osa ruoan hiilijalanjäljestä muodostuu alkutuotannossa eli meidän on luonnollisesti tiedettävä juuri meidän tilojen hiilijalanjälki. Emme voi käyttää kirjallisuudesta poimittuja keskiarvoja, koska tiedämme, että jokainen tila on omanlaisensa, ja tuotantomenetelmät ja tuottavuus ovat kehittyneet merkittävästi viime vuosina. Jo kolme vuotta vanha tieto saattaa olla auttamattomasti vanhentunut. Tuotantoketjumme ei myöskään ole muusta yhteiskunnan toiminnasta irrallinen toiminto vaan osa kiertotaloutta. Kotieläimet syövät mm. paljon erilaisia elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Toisaalta lihaketjumme loppupäässä tehtaillamme muodostuu moninaisia sivuvirtoja, joita hyödynnetään muilla teollisuuden aloilla. Kaikki nämä pitää pystyä hiilijalanjälkilaskennassa huomioimaan.

Mutta tuumasta toimeen ja tekemällä oppii. Jarruja löysättiin ensin harjoittelemalla hiilijalanjälkilaskentaa eri tuotantosuuntien esimerkkiketjuilla ja testaamalla mm. tuottavuuden ja rehustuksen muutosten vaikutuksia esimerkkiketjujen hiilijalanjälkeen. Samalla selvitettiin Atrian tehtaiden porttien sisäpuolen tapahtumat ja mitä panoksia siellä esimerkkituotteiden valmistusvaiheissa kuluu. Yhteistyökumppaniksi valikoitui Envitecpolis Oy, jolla oli käytettävissään kansainvälisen Cool Farm Allianssin tuki ja työkalut. Esimerkkiharjoitusten perusteella päästiin kiinni kaikkiin liikkuviin osiin ja voitiin pohtia linjauksia ja ratkaisuja epäselviin kohtiin. Teimme mm. linjauksen, että ”kehdosta hautaan” tarkoittaa meillä alkutuotannosta pakettiin. Loppumatka Atrian tehtaan portilta kuluttajan lautaselle ja jätteenkäsittelyyn rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Samaan aikaan olimme mukana Luonnonvarakeskuksen hankkeessa kotimaisen sian ja broilerin hiilijalanjäljen selvittämiseksi ja pääsimme siten hyödyntämään myös tutkimuslaitoksen linjauksia epäselvissä kohdissa. 

Ja kun vauhtiin oli päästy, niin Atrialla tuumattiin, että eiköhän pistetä hiilijalanjälkimerkinnät pakettiin asti kaikkien saataville. Mikä tarkoitti sitä, että sekä alkutuotannon laskentaa että tehtaan puolen tarkasteluita oli laajennettava huomattavasti riittävän kattavuuden varmistamiseksi. Yhdessä totesimme, että tämä työ kyllä kannattaa, koska näin saamme valtavan tietopaketin tilakohtaista vertailutietoa tilojen ja tuotantoketjumme kehittämisen tueksi. Meillä ei ole aikaa odotella kansainvälisten laskentastandardien valmistumista, vaan nyt tehdään tarvittavat rajaukset ja linjaukset parhaan mahdollisen tiedon ja ymmärryksen varassa ja julkaistaan nämä. Jos laskentamenetelmät muuttuvat, muokataan tarvittaessa omia linjauksiamme ja laskentaa. 

Ja kun vauhtiin oli päästy, niin Atrialla tuumattiin, että eiköhän pistetä hiilijalanjälkimerkinnät pakettiin asti kaikkien saataville. Mikä tarkoitti sitä, että sekä alkutuotannon laskentaa että tehtaan puolen tarkasteluita oli laajennettava huomattavasti riittävän kattavuuden varmistamiseksi.

Nyt me voimme kertoa kaikille kiinnostuneille, että mikä on atrialaisen kana- tai possutuotteen hiilijalanjälki. Siinä näkyy pitkäjänteinen kehitystyömme vastuullisen tuotantoketjun eteen – lukemat ovat merkittävästi alhaisempia kuin kansainväliset keskiarvot. Ja mikä tärkeintä, kun jotain on numeerisesti mitattu, tiedetään tarkasti mitä pitää tehdä lukeman muuttamiseksi ja kehitystoimenpiteiden vaikutusta on mahdollista seurata. Vastaava työ on käynnistymässä myös nautatilojen kanssa. 

Kun jotain on numeerisesti mitattu, tiedetään tarkasti mitä pitää tehdä lukeman muuttamiseksi ja kehitystoimenpiteiden vaikutusta on mahdollista seurata.

Ja kyllähän se sitten sitä pohojalaasta sisäistä tutkijaminääkin miellytti, että vaikka merkintä paketissa on itsessään pieni, niin hiilijalanjälkimerkintä lihapaketissa ensimmäisenä maailmassa on komiaa. Hyvä me ja meidän tuottajat!