Atria pähkinänkuoressa ja vähän suklaassakin

25.1.2021
Ruoka & tuotteet Kotimaisuus & alkuperä Liha

Luku 1.

Atrian tarina alkoi vuonna 1903, kun Kuopiossa perustettiin ensimmäinen suomalainen osuustoiminnallisella pohjalla toimiva liha-alan yritys, Kuopion Karjanmyyntiosuuskunta (KKO). Sen perustivat paikalliset talonpojat osuuskunta-aatteen innoittaman Bruno Ilmoniemen johdolla. Tarkoituksena oli taata talonpojille oikeudenmukainen lihan hinta ja mahdollisuus toimeentuloon.

Kuopion karjanmyyntiosuuskunta KKO otti ensimmäiset askeleensa lihanjalostajana kesällä 1910, kun se osti lähes 30 vuotta makkaroitsijana toimineelta Malakias Hedborgilta makkaratehtaan Kuopion Puijonkatu 16:sta. Kauppa käsitti tehtaan vähäiset koneet ja kaluston sekä vuokraoikeuden noin 50 neliön suuruiseen tehdashuoneistoon.

Makkaranvalmistukseen ryhtyminen oli taloudellisesti merkittävää, sillä jo seuraavana vuonna makkaratehtaan tuotanto muodosti puolet osuuskunnan liikevaihdosta. Helppoa tuotannon pyörittäminen ei kuitenkaan ollut, sillä makkaraa tehtiin käytännössä käsin; vesi kannettiin sangoilla kolmen korttelin päässä sijainneelta kaivolta, eikä viemäröinnistä saati sähköstä ollut tietoakaan.

Luku 2.

Etelä-Pohjanmaan Karjanmyyntiosuuskunta Itikka perustettiin Seinäjoen Rautatieläisten talolla vuonna 1914. Läsnä oli valveutuneita viljelijöitä ja osuustoiminnallisia vaikuttajia. Varsinainen toiminta kuitenkin alkoi hieman myöhemmin, kun osuuskunta sai riittävästi jäseniä.

Aivan alkuideoinnista lähtien mukana ollut maisteri Yrjö Collan kutsuttiin osuuskunnan ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi. Liiketoiminta aloitettiin teurasnautojen yhteisviennillä Ruotsiin, ja siksi ensimmäinen luonnollinen toimipaikka sijaitsi Vaasassa. Ensimmäisen toimintavuoden aikana Itikka välitti ja teurasti yli 2 000 eläintä.

Itikan hallitus päätti syyskuussa 1915 rakentaa saunasta tilat makkaranvalmistusta varten ja palkata makkaramestari W. Sillgrenin Seinäjoelta sen työntekijäksi. Vasta vuonna 1917 aloitettiin makkaran- ja sylttyjenteko tarkoitukseen rakennetussa tehtaassa. Koneet oli hankittava käytettyinä, koska maa oli sodassa ja ulkomaankauppa pysähdyksissä. Makkaraa ja sylttyjä valmistettiin vuonna 1920 jo noin 28 000 kiloa.

Luku 107.

1980-luvun lopulla oli selvää, että kansainvälisesti avautuvan kilpailun ja suurten investointien edessä osuuskuntien voimavarat eivät riitä. Eteenpäin meno vaati sijoittajien rahaa ja täysin uudenlaista toimintamallia ja -tapaa. Itikka- ja Lihakunta-osuuskunnat, jotka vuosikymmenten aikana Kuopion ja Seinäjoen juurista olivat muodostuneet, perustivat rajusta vastustuksesta huolimatta teurastamoistaan osakeyhtiöitä ja veivät ne pörssiin vuonna 1988 nimellä Lihapolar Oy. Vuonna 1994 Itikka-Lihapolar Oy:n nimellä toimineen pörssiyhtiön nimeksi tuli Atria Oy.

Luku 411.

22. päivä lokakuuta vuonna 2020 Atria Oyj:n hallitus hyväksyi yhtiön uudistetun strategian vuosille 2021–2025. Strategiapäivityksen keskeisenä tavoitteena on olla johtava pohjoiseurooppalainen ruokatalo, jolla on: vahva taloudellinen suorituskyky, halutuimmat brändit, syvät kumppanuussuhteet asiakkaiden kanssa, sitoutunut henkilöstö, edelläkävijyys vastuullisuudessa, sekä paras kumppanuus tuottajaomistajien kanssa.

Keskeistä tavoitteiden saavuttamiselle on jatkaa panostusta kaupallisen erinomaisuuden, jatkuvan toiminnan tehostamisen sekä Atrian Tavan Toimia parantamiseksi. Näiden lisäksi on erityisen tärkeää, että onnistumme strategiamme tuloksenteon kannalta keskeisimmissä kuudessa painopisteessä, jotka ovat: voitamme siipikarjassa, laajennamme valmisruoissa, vahvistamme Food Servicea, mukaan lukien pikaruoka, kasvamme kannattavasti Ruotsissa, parannamme punaisen lihan kannattavuutta, sekä parannamme toimitusketjun tehokkuutta.

Jälkisanat

Tuntematta henkilökohtaisesti herroja Ilmoniemi & Collan, uskallan kuitenkin veikata, että ihan tämän kaltaiseen kasvuun heillä ei pitkän tähtäimen suunnitelmaa oltu laadittu. Moni asia on siis reilussa sadassa vuodessa muuttunut, mutta on varmasti myös asioita, jotka ainakin etäisesti ovat ennallaan.

Tahto olla uranuurtaja on ainakin säilynyt. 117 vuotta sitten tehtiin ensimmäisenä Suomessa kaupallisessa tarkoituksessa makkaraa, ja joulukuussa 2020 Atria oli maailman ensimmäinen lihayhtiö , joka toi kanatuotteidensa hiilijalanjäljestä kertovan merkinnän kuluttajapakkauksiin.

Uskalluksen puutteesta investointeihin ei voi moittia atrialaisia nyt, eikä 1900-luvun alkupuolella. Siinä missä KKO osti makkaratehtaan Kuopiossa 1910 uskoen vahvasti makkaratuoteryhmän kasvuun, päätti Atria tehdä vuosien 2020–2024 aikana 155 miljoonan euron investoinnin uuteen siipikarjatehtaaseen täsmälleen samoilla ajureilla. Siipikarjatuoteryhmän kasvulle ei näy lakipistettä yhdessäkään kristallipallossa.

Kun Itikan strategiassa vuonna 1914 teurasnautojen vienti Ruotsiin oli yksi kulmakivi, samalla tavalla 2020-luvulla niin sian-, naudan- kuin siipikarjanlihankin viennissä on tämän päivän Atriallakin tavoitteet korkealla. Suomessa vastuullisesti tuotettua lihaa –  turvallisuutta, jäljitettävyyttä ja hyvää makua ylivoimatekijöinä käyttäen – tullaan viemään huomattavia määriä tulevina vuosina maapallon eri kolkkiin.

110 vuotta sitten aloitettu makkaran valmistus muodostui heti yrityksen kivijalaksi, ja sitä se totta vieköön on edelleen. Nykypäivänä Atria tunnetaan valtakunnan parhaista makkaroistaan, ja vielä niin että myyntitilastojen kärkipaikkoja hallitsevat tunnetuista makkarabrändeistä eri tuotteet eri maakunnissa. Siinä missä Wilhelm on ylivoimainen etelässä ja Hiillos pohjoisessa, ei Käristeen asemaa Atrian kotikonnuilla uskalla kiistää edes kaltaiseni paatunut Wilhelm Feta-mustapippuri -mies.

Moni asia on siis ennallaan. Näkisinkin, että suurin ero 1900-luvun alun esi-Atrian ja tämän päivän Atrian välillä lienee suklaa. Jos joku olisi kertonut vuonna 1903 Bruno Ilmoniemelle, että hänen tulisi syöttää naudoille suklaata, jonka valmistuksen Karl Fazer oli kymmenen vuotta aiemmin aloittanut, olisi ehdottajaa pidetty aivan hulluna. Kun 15.9.2020 Atria toi perustamassaan Gastrogrill Muré -ravintolassa asiakkaiden lautaselle suklaahiehon fileetä pidettiin ravintolan isäntää, Atrian markkinoinnin ja markkinatiedon johtajaa Pasi Luostarista vain puolihulluna.

Hyvää ja kaupallista uutta vuotta.

Jaa

Kirjoittajan kuva
Kirjoittanut

Mika Vilenius

Mika on Atrialla vähittäiskaupan myyntipäällikkö. Hän on ylpeä työpaikastaan Atrialla, sillä hänen mukaansa atrialaiset ovat kaikessa jästipäisyydessään joukko, johon kaikki alan ammattilaiset haluavat kuulua. Hyvä mieli Mikalle tulee Atrialla tyypillisistä reipashenkisistä ja positiivisviritteisistä sanailuista, joissa pitää olla koko ajan tarkkana, ettei jää jalkoihin. Hymy levenee myös luonnosta liikkumisesta, dekkarien lukemisesta, Pasta Carbonarasta ja Stiga-pöytäjääkiekosta – viimeiseksi mainitussa hän on myös erityisen hyvä.

Lue kirjoittajan muita blogeja