Pandemian ravistellessa yhteiskuntaa olemme melko huolissamme siitä, riittääkö ruoka. Ruoka tulee maalta, metsästä ja vesistöistä, mutta moderni ihminen voi ostaa ruokansa kaupasta. Historian kirjoissa sanotaan, että sivistyneet yhteiskunnat lähtivät kehittymään maanviljelyksen myötä, ruokajärjestelmät alkoivat kehittyä ja sitä myötä ihmisillä jäi aikaa muuhunkin kuin vatsan täyttämiseen. Muutaman vuosituhannen ja moninaisten kehitysvaiheiden jälkeen ruokaa on onnekkaammalle osalle väestöstä koronakriisistä huolimatta helposti saatavilla, kun taas yhä kasvava osa vähempiosaisia näkee nälkää tai joutuu tyytymään ravitsemuksellisesti köyhään ruokaan. On kiistatonta, että globaali ruokajärjestelmämme on puutteellinen ja epätasa-arvoinen siellä, missä se riistää ruoan toisen suusta, köyhdyttää luonnonvaroja tai aiheuttaa peruuttamattomia tuhoja.

Kansainväliset eläinperäisen ruoantuotannon vastustajat pyrkivät vimmatusti osoittamaan, että edellä mainittujen epäkohtien lisäksi myös ilmastonmuutos ja pandemiat olisivat eläinperäisen ruoantuotannon syytä. Huomion arvoista on, että huoli niin ilmastonmuutoksesta kuin eläintaudeista/terveydestä on meidän kaikkien yhteinen ideologiaan katsomatta. Silti usein tunnustamatta jäänee, että myös kestäviä viljelytapoja ja kotieläintaloutta harjoitetaan ja kehitetään maailmalla. Myös me Atrialla olemme huolissamme globaaliin ruoantuotantoon liittyvistä vakavista ongelmista ja siksi olemme valinneet polun tehdä asiat paremmin, kestävästi.

Huomion arvoista on, että huoli niin ilmastonmuutoksesta kuin eläintaudeista/terveydestä on meidän kaikkien yhteinen ideologiaan katsomatta.

Kun laskeudumme globaalilta mittapuulta hieman rajatumpaan ympäristöön, kotimaiseen ruoantuotantoon, voimme onneksi taas hengittää helpommin. Pellervon taloustutkimuksen mukaan 80 prosenttia ruoantuotannosta Suomessa on omavaraista. Näin ollen mahdollisuutemme kestäviin ruokavalintoihin ovat itseasiassa todella hyvät, sillä globaalit ongelmat, kuten antibioottien liikakäyttö tai luonnon monimuotoisuuden vaarantuminen eivät koske pohjoismaista ruoantuotantoa ja vastuunsa kantavia hankintaketjuja.

Ruokaa voidaan tuottaa luonnon monimuotoisuutta kunnioittaen, luonnonvaroja säästäen ja maaperän kasvukunnosta huolehtien. Turvallisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Atrialaisia maatiloja johdetaan ja kehitetään korkealla ammattitaidolla viimeisimpään tutkimukseen nojaten. Suunnilleen näiden periaatteiden varaan on suomalaista ruokajärjestelmää rakennettu ja kehitetty jo vuosikymmenien ajan. Pohjoisten viljelyolosuhteiden vuoksi eläinperäisillä elintarvikkeilla on ollut oma tärkeä roolinsa muuntaa kasvipohjaisia raaka-aineita ihmisravinnoksi kelpaavaan muotoon. Näin on yhä, kotieläintaloudelle on kokonaisvaltaisessa kestävässä ruokasysteemissä edelleen oma paikkansa.

Me Atrialla näemme vastuullisen lihantuotannon osana kansanterveyttä ja luonnonmonimuotoisuutta tukevaa sekä tuotantoeläinten hyvän elämän mahdollistavaa ruokaturvaa.

Atrialla tehdään jatkuvaa kehitystyötä vastuullisen ruoantuotannon eteen ketjun eri tasoilla. Konkreettisia asioita atrialaisesta kestävästä ruoantuotannosta ovat muun muassa antibioottien vähäinen käyttö, täysin antibioottivapaa siipikarjaketju, todistetusti hyvinvoivat eläimet ja erinomaisen hyvä eläintautitilanne. Ketjumme ovat muun muassa täysin salmonellavapaita ja niillä on kansainvälisesti vertailtuna merkittävästi pienempi hiilijalanjälki kaikkien eläintuotantosuuntien osalta. Yhteisen maapallomme puolesta emme voi kuin toivoa, että viitoittamamme tie inspiroisi myös muita kehittämään toimintaansa vastuullisempaan suuntaan.

Yksilöinä meistä jokainen voi siis jo nyt tehdä melko yksinkertaisia juttuja edistääkseen omaa hyvinvointia ja kaikille kestävää tulevaisuutta: suosi suomalaista, syö monipuolisesti, vältä hävikkiä.

Turvallista ja ravitsevaa ruokaa kaikkiin ruokahetkiin tarjoaa Atria.