Kolumnissaan Lähiruokapuhe on lumetta, eikä luomukaan ole ilmaston ystävän valinta (HS 28.3.2019) toimittaja Jukka Ruukki väitti, että kotimainen liha ei ole ilmastoteko. ”Saksalainen tai tanskalainen nauta ei kuormita ilmastoa enempää kuin suomalainen – todennäköisesti vähemmän”, Ruukki esitti ilman tarkempia perusteluja.

Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa: suomalainen nurmirehulla kasvanut nauta todella on ilmastoystävällisempi valinta kuin ulkomaiset verrokkinsa. 

Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa: suomalainen nurmirehulla kasvanut nauta todella on ilmastoystävällisempi valinta kuin ulkomaiset verrokkinsa.

Suomen naudanlihan tuotannossa suurin ilmastoetu on nurmeen perustuva, soijaton ruokinta. Ilmastoa kuormittavan tuontisoijan käytöstä on meillä luovuttu kokonaan, ja yli 80 prosenttia suomalaisten nautojen rehusta tulee lähipelloilta.

Suomen ilmasto poikkeaa eteläisemmistä naapureistamme. Lyhyen kasvukauden takia peltomme soveltuvat paremmin nurmirehun ja rehuviljan kuin ruokakasvien viljelyyn. Kotieläimet auttavat meitä jalostamaan pohjoisten peltojemme tuottaman sadon ihmiselle käyttökelpoisiksi proteiineiksi. 

Ainoastaan märehtijät pystyvät hyödyntämään nurmikasveja. Monivuotiset nurmet varastoivat hiiltä kasvuston ohella myös juuriinsa ja edelleen maaperään. Nurmet parantavat maan rakennetta, estävät ravinteita valumasta pelloilta vesistöihin ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta. 

On hienoa, että ilmastonmuutos ja kuluttajan vastuu ovat nousseet keskusteluun yhä vahvemmin. Kun 93 % suomalaisista syö myös lihaa, jokainen meistä voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ja kantaa vastuuta.

Julkisessa keskustelussa toivoisin, että yksittäisten mustavalkoisten väittämien sijaan malttaisimme katsoa ja ymmärtää suomalaisen ruokajärjestelmän kokonaisuuden. Tätä suosittelevat myös tuoreen Tuntematon ruokajärjestelmä -raportin kirjoittajat.