Maltillinen lihan syönti on eduksi terveydelle
Lihan syöminen herättää paljon keskustelua ja tunteita niin kansainvälisesti kuin myös meillä Suomessa. Suurin osa suomalaisista (93 %) syö lihaa ja sen kulutus on kasvanut viime vuosina. Nyt kuitenkin ennustetaan, että tänä vuonna lihan syöminen vähenisi. Myös kasvisten kulutus on kasvanut, mutta vielä on matkaa suositeltuun vähintään puoleen kiloa kasviksia päivässä.
Suomalaisten ruokavalio on kehittynyt paljon vuosien aikana, mutta edelleen syömisessä olisi petrattavaa väestötasolla. Vain harva suomalaisista syö ravitsemussuositusten mukaisesti kansallisen FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan. Osa aikuisista, etenkin miehet, syövät suosituksiin nähden liian paljon lihaa viikoittain ja kasviksia liian vähän. Terveyden ja ympäristön kannalta ruokavalion ei tarvitse olla täydellinen, mutta pääpiirteiden olisi hyvä olla kunnossa. Lautasmalli on käytännöllinen esimerkki terveelliseen syömiseen.
Liha on monen tärkeän ravintoaineen lähde
Syömällä monipuolisesti eri ruoka-aineryhmistä päivittäin voi varmistua siitä, että oma ruokavalio on tasapainoinen ja ravitseva. Mikään yksittäinen ruoka ei tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Mikään yksittäinen ruoka ei tee ruokavaliosta terveellistä tai epäterveellistä, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Kasvikset ovat oleellinen osa ruokavaliota, mutta myös liha on monipuolisen ja terveellisen aterian perusta. Maltillinen lihansyönti on myös eduksi terveydelle. Lihasta saa lähes kaiken: proteiinia, rasvaa, B-vitamiineja, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Lihan käyttö on vaivaton tapa saada useita eri ravintoaineita helposti imeytyvässä muodossa ja siksi lihaa kannattaa sisällyttää kohtuullisesti monipuoliseen ruokavalioon.
Lihan käyttö on vaivaton tapa saada useita eri ravintoaineita helposti imeytyvässä muodossa ja siksi lihaa kannattaa sisällyttää kohtuullisesti monipuoliseen ruokavalioon.
Liha on parhaita ja monipuolisimpia proteiinin lähteitä. Suomalaiset aikuiset saavat FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan lihasta noin kolmanneksen päivän proteiinista. Lihassa on 13–20 % proteiinia, riippuen lihalajista.
Lihassa on useita B-ryhmän vitamiineja ja muistille tärkeää B12-vitamiinia. B12-vitamiinia saadaan vain eläinkunnan tuotteista ja noin 1/3 osa aikuisten päivittäisestä B12-vitamiinista saadaan lihasta.
Punainen liha on hyvä raudan lähde. Lihan rauta on helposti imeytyvää hemirautaa. Koska hemirauta imeytyy hyvin, voi olla järkevää sisällyttää pieni määrä lihaa omaan ruokavalioon. Viljassa ja kasviksissa on myös rautaa, mutta se imeytyy lihan rautaa heikommin. Ruoan raudasta imeytyy vain osa.
Suurin osa lihan rasvasta on hyvälaatuista, pehmeää tyydyttymätöntä rasvaa. Pehmeää rasvaa on eniten possun ja broilerin lihassa, joissa 2/3 rasvasta on pehmeää. Liha on kuitenkin myös yksi merkittävä tyydyttyneen, kovan rasvan lähteistä ruokavaliossamme. Kaupasta saatava liha on lähes aina vähärasvaista. Jos lihassa on rasvaa, niin se on usein näkyvää, joten sen voi halutessaan leikata esimerkiksi pihvistä pois. Arkena kannattaa valita vähärasvaista lihaa ja syödä rasvaisempia liha-aterioita vain satunnaisesti. Ravitsemussuosituksissa painotetaan vaaleaa lihaa, kuten kanaa ja kalkkunaa, koska niissä on vähemmän rasvaa.
Noudattamalla ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota saataisiin jo paljon hyvää aikaan
Jo nyt ruokavalion koostaminen ravitsemussuositusten mukaisesti veisi ruokailutottumuksiamme kestävämpään suuntaan. Kasvispainotteinen ruokavalio on suositeltavaa niin terveyden kuin ympäristön kannalta, mutta monipuoliseen ruokavalioon mahtuu myös kohtuullisesti lihaa.