S-ryhmän tärkeimmät ympäristöteot ovat niitä, joilla hillitään ilmastonmuutosta sekä tehostetaan kiertotaloutta. Ketjun koko tuo sekä etuja että asettaa haasteita ilmastovaikutusten vähentämiseen.

Kiertotalous merkitsee nykyisellään S-ryhmälle ennen kaikkea ruokahävikin vähentämistä ja oman toiminnan jätteiden kierrätyksen tehostamista, mutta tulevaisuudessa kiertotaloudelle nähdään myös monia uusia mahdollisuuksia.

– Ruokahävikin rooli on iso. Hävikki on turhaa resurssien haaskausta, se olisi jokaisen syytä muistaa. Ja jokaisen olisi hyvä pyrkiä ruokahävikin vähentämiseen, siitä syntyy myös merkittäviä taloudellisia säästöjä, S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen painottaa.

Hävikin vähentämiseen kehitetään jatkuvasti uusia keinoja ja mittausmenetelmiä sekä ryhmän vähittäiskaupoissa että ravintoloissa. Joissakin ravintoloissa on testattu muun muassa Lassila & Tikanojan Hävikkimestari-sovellusta. Sovellus on auttanut vähentämään hävikkiä ja lisäämään säästöjä. 

S-ryhmän vahvuus on ketjun koossa: muutamissa toimipaikoissa testattuja ja hyviksi todistettuja malleja voidaan skaalata tarvittaessa koko ketjun laajuisiksi.

Tuloksiakin syntyy. Ruokahävikin vähentämisessä S-ryhmän vähittäiskauppa saavutti jo viime vuonna vuoden 2020 tavoitteen vähentää myyntiin suhteutetun hävikin määrää 17 prosenttia vuoden 2014 tasoon verrattuna.

S-ryhmän vähittäiskauppa on vähentänyt ruokahävikkiä  17 prosenttia vuodesta 2014.

Ketjun koko asettaa myös haasteita.

– Pelkästään S-ryhmässä syntyy melkein neljä prosenttia Suomen yhdyskuntajätteen määrästä, Rankinen kertoo.

Kierrätyksen kehittäminen on jatkuva työsarka ja siihen asetetaan yhä uusia, kunnianhimoisempia tavoitteita.  

Vuonna 2017 S-ryhmä saavutti etuajassa 70 prosentin jätteiden kierrätysastetavoitteen. Yksi tulevista tavoitteista on saada kaikki S-ryhmän omien merkkien tuotepakkaukset sataprosenttisesti kierrätettäviksi vuoteen 2022 mennessä.

Uusiutuva energia auttaa vähentämään päästöjä 

S-ryhmä pyrkii vähentämään ketjun omasta toiminnasta syntyviä päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta. Yksi keino vähentää päästöjä on lisätä uusiutuvan energian käyttöä entisestään.

Tähän mennessä ketju on investoinut eniten tuulivoimaan, ja käytännössä puolet S-ryhmän käyttämästä sähköstä on ryhmän omien voimaloiden tuottamaa tuulisähköä.

Nyt ryhmässä panostetaan myös aurinkoenergiaan. Kuluvan vuoden aikana S-ryhmä asentaa 37 000 aurinkopaneeli 40 eri Prisman katolle.

– Aurinkoenergialla saadaan vähennettyä koko ketjun laajuisesti noin kaksi prosenttia päästöjä. Yksittäisen myymälän osalta merkitys on kuitenkin jo isompi. Vuositasolla aurinkopaneelit voivat tuottaa jopa 10 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta. Paneelit ovat kustannustehokas, myymälän tarpeeseen järkevä ratkaisu.

"Vuositasolla aurinkopaneelit voivat tuottaa jopa 10 prosenttia kiinteistön sähkönkulutuksesta."

– Suomen tasolla S-ryhmän aurinkoenergiainvestointi nostaa käytettävän aurinkoenergian määrää merkittävästi. Samalla otetaan myös käyttöön uutta teknologiaa, Rankinen toteaa.

Aurinkovoiman käyttö on viesti myös asiakkaille.

– Paneelit ovat myös hyvin konkreettisia. Ihmisten on niistä helppo havaita, mistä kaupan sähkö tulee. Tuulimyllytkin ovat aina kauempana, eikä niitä osaa yhdistää tiettyyn kauppaan, Rankinen huomauttaa.

Ketjun koko on ollut tässäkin projektissa eduksi. Isoa pakettia kilpailuttaessa syntyi kustannusetu. Koko ryhmän kattavaa isoa investointisuunnitelmaa varten saatiin myös Työ- ja elinkeinoministeriön tukea.

Uusiutuvan energian käyttö ei kuitenkaan yksin riitä. Energiankulutusta pyritään myös hillitsemään ja keinot siihen ovat hyvin konkreettisia. 

– Ruokakaupoissa kylmälaitteet ja valaistus ovat merkittävimpiä energian kuluttajia. Kylmälaitteiden kansittamisella ja led-valaistukseen siirtymisellä on iso käytännön merkitys. Jokaisella toimipaikalla on oma tavoitteensa energiankulutuksen vähentämiseen, Rankinen kertoo.

Teksti: Merja Haverinen
Kuvat: Tuukka Kiviranta ja Atria

Lue myös: 
Kolumni: Vastuullisuus on koko ruokaketjun yhteinen asia