Oppitunti lähenee loppuaan, ja koulupäivä on puolivälissä.

Vihdoin ruokatunti: tarjolla on herkullista kanakastiketta ja riisiä.

Maistuu hyvältä, mutta tiedätkö syömäsi broilerin alkuperän – ja mitä kaikkea se on syönyt elinaikanaan?

Ulkomaisessa broilerintuotannossa antibiootteja käytetään suuria määriä kasvunedistäjinä ja ennaltaehkäisemään eläinten sairastumista. Niitä käytetään niin paljon, että bakteereille muodostuu vastustuskyky antibiootteja vastaan.

Tällöin kyse on antibioottiresistenssistä, joka on vakava globaali ja paikallinen terveysuhka. Ihmisten, eläinten ja elintarvikkeiden liikkuessa liikkuvat myös antibiooteille resistentit bakteerit. Syntyy uusia bakteerikantoja, jotka ovat samanaikaisesti resistenttejä useille antibiooteille. Tällaiset bakteerit saattavat lopulta muuttua vastustuskykyisiksi kaikille olemassa oleville antibiooteille.

Kun syöt broileria, syö suomalaista.

Tämän takia kannattaakin luottaa kotimaiseen lihaan.

Suomessa broilereiden kasvatusolosuhteista ja erilaisten tautien ennaltaehkäisystä huolehditaan niin hyvin, etteivät eläimet pääse sairastumaan ja antibiootteja ei tarvita.

Atria Perhetiloilla eläinten hyvinvointi on viety niin pitkälle, ettei broilereille tarvitse antaa yhtäkään antibioottia koko niiden elinaikana.

Kun syöt broileria, syö suomalaista.

Kysyimme opiskelijoilta, onko heidän syömänsä broileri saanut sen elinaikana antibiootteja. Osallistu keskusteluun tunnisteella #tiedanmistaruokanitulee.

Maailman puhtaimmat broilerit eivät syö antibiootteja