Tulevaisuuden tekijät

09.2.2017

Mikko ja Henni Toivanen luottavat toisiinsa 
ja tulevaisuuteen. Perinteikkään tilan viidennelle sukupolvelle maatalousyrittäminen on moniosaajan haastavaa ja palkitsevaa työtä.

Juankoskelaisen Toivalan tilan lehmät Itikka, Jemina, Mustaleima, Jukebox ja Missi ulkoilevat pihatossa pikkupakkasessa syömässä maukasta apetta.

Toivalan tilan emäntä Henni Toivanen muistaa kaikkien 60 lehmänsä nimen, samoin kuin lempeäsilmäiset eläimet tuntevat hoitajansa. Toisessa navetassa mylvii 250 lihaksikasta sonnia, joiden hyvinvoinnista päävastuussa on Mikko Toivanen, Hennin puoliso.

Toivalassa on tuotettu maitoa ja lihaa jo vuodesta 1907. Vuonna 2011 tilalle rakennettiin uusi navetta lihanaudoille, ja lihantuotannon määrä kasvoi merkit- tävästi. Kun vasikat, hiehot, lehmät ja sonnit lasketaan yhteen, on eläimiä noin 400. Pelloilla kasvaa eläinten ruoaksi ohraa ja nurmea. Myös tilan metsät pidetään kunnossa hoitamalla niitä.
 Paikka on Mikon kotitila, jonka omistaja hänestä tuli seitsemän vuotta sitten.

– Tiesin jo esikoulussa, että minusta tulee maatilan isäntä. Olemme Hennin kanssa Toivalan tilan viides sukupolvi, mutta toivottavasti emme viimeinen, toteaa Mikko vilkaisten lämpimästi emäntäänsä.

Olemme Toivalan tilan viides sukupolvi, mutta toivottavasti emme viimeinen.

Maaseudun kasvattien työ on tuonut tunnustusta

Vuonna 2014 tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos Mikon vanhempien Riitta ja Sakari Toivasen jäädessä eläkkeelle. Siitä lähtien Toivala on ollut pariskunnan koti ja työpaikka. Kun he aloittivat yrittäjinä, elettiin maatalouden vaikeimpia aikoja. Helppoa ei ole vieläkään, mutta tila antaa työpaikan ja elannon molemmille.


Myös Hennin juuret ovat maatilalla. He tapasivat yläasteella, ja lukiossa roihahti rakkaus. Häitä vietettiin viime kesänä. Agrologeiksi he valmistuivat pari vuotta sitten. Henni tosin haki lukion jälkeen kahdesti Itä-Suomen yliopistoon lukemaan lääketiedettä, mutta kohtalo päätti toisin.

– En koskaan kuvitellut olevani maatalousyrittäjä. Nyt en vaihtaisi työtäni mihinkään.

Talossa herätään aamuviideltä. Aamiaisen jälkeen pariskunta kiiruhtaa navettaan lypsämään lehmät ja ruokkimaan kaikki eläimet. Iltapäivällä odottaa toinen 3–4 tunnin navettavuoro. Päivällä hoidetaan muun muassa viljely-, karja- ja EU-kirjanpitoa.

Yhteydet lihan ja maidon jatkojalostajiin Atriaan ja Valioon ovat tärkeitä. Esimerkiksi viisi vuotta sitten rakennettu sonnikasvattamo on suunniteltu yhdessä Atrian kanssa. Työ tuottaa tulosta, sillä Mikko ja Henni palkittiin yhtenä Atrian vuoden 2015 parhaista naudanlihantuottajista.

Navettaan ja pellolle mennään kelloon katsomatta

Kevään ja kesän hektisimpään kasvuaikaan navetassa, pelloilla ja metsätöissä hikoillaan kelloon katsomatta. Silloin työpäivä venyy jopa 18-tuntiseksi. Silti varsinkin Mikolla on keväisin aina vahva odotus päästä peltotöihin. Mikon isä on päivittäin apuna tilan töissä, myös Mikon äiti auttaa tarvittaessa. Toivasilla on yksi palkattu työntekijä ympäri vuoden, kesän kiireisiin työvoimaa palkataan lisää.

Maataloustyössä onnistuminen on monen tekijän summa, joka kysyy taitojen, koulutuksen, innostuksen ja työ- kokemuksen lisäksi onnea ja lempeitä säitä. Jos sadekesä pilaa pellot, rehua on ostettava muualta, ja karjan ruokinnan kustannukset nousevat. Tai jos tuttu ja luotettava työntekijä muuttaa muualle, yhtä hyvän löytäminen on vaikeaa.

– Työ vaatii muun muassa karjanhoitajan, viljelijän, työnjohtajan, konemekaanikon, ekonomin ja metsätalousinsinöörin taitoja, luettelee Henni.

Eläinten ruokinnassa on osattava suunnitella tarkasti oikea energian, valkuaisen, kuidun, vitamiinien ja kivennäisaineiden määrä. Oman tilan nurmirehu ja vilja muodostavat pohjan, jota täydennetään tarpeen mukaan ostorehuilla.

Suomessa panostetaan eläinten 
hyvään hoitoon. Meillä ei käytetä kasvuhormoneja eikä antibioottirehuja, kuten vaikkapa Yhdysvalloissa. Sairaat eläimet hoidetaan yksilöllisesti ja asianmukai
sesti.

Suomessa panostetaan eläinten 
hyvään hoitoon. 

Pohjoinen sijaintimme tekee kuitenkin tuottamisesta Suomessa kallista. Navettojen rakentaminen on kallista, samoin kuin maamme työvoima- ja tuotantokustannukset. EU-tuet ovat iso osa tuloista, ja mahdollistavat monen tuottajan työn. Ne ovat kuitenkin pienentyneet viime vuosina, kuten myös lihan ja maidon tuottajahinta. Samanaikaisesti kustannukset ovat kohonneet.

Toivaset myöntävät, että välillä työ väsyttää. Eläimet on silti hoidettava, olipa viikonloppu tai jouluaatto. Jokainen maatalousyrittäjän 26 vuosilomapäivästä on tarpeen. Mutta työ myös antaa heille paljon.

– Aina, kun syntyy terve vasikka, tulee onnistumisen tunne, iloitsee Henni.

Huumori ja haaveet auttavat jaksamaan

Puolison tuki ja yhteinen huumori ovat auttaneet jaksamaan, kun on taloudellisesti tiukkaa. Mikko saattaa heittää Hennille pilke silmäkulmassa maanantaiaamuna: ”tervetuloa takaisin arkeen!”, vaikka viikonloppu on työskennelty aivan samalla tavalla kuin arkenakin.

Haaveitakin heillä on. Lähivuosina on suunnitteilla uusi pihattonavetta, joka varustetaan alan huipputeknologialla.

Toivalan tilalla on päätetty keskittyä maidon- ja lihantuotantoon. Atria on heistä hyvä lihan markkinointikanava, sillä se panostaa kuluttajien toiveiden täyttämiseen ja tuotekehitykseen. Näin Toivasille jää aikaa oman tilan kehittämiseen.

Mikko ja Henni toivovat kuluttajien tutustuvan tuottajiin. Se auttaisi näkemään tuottajan arkea ja poistaisi ulkomaisten eläinten kaltoinkohtelusta kertovien videoiden luomia väärinkäsityksiä.

Mikko ja Henni toivovat kuluttajien tutustuvan tuottajiin. Se auttaisi näkemään tuottajan arkea ja poistaisi myös ulkomaisten eläinten kaltoinkohtelusta kertovien videoiden luomia väärinkäsityksiä.

Jos siis satut Juankoskelle, poikkea kylään. Jos ajat pihaan ruoka-aikaan, sinut kutsutaan pöytään, kuten maaseudulla on edelleen usein tapana.

Teksti: Pirjo Tiihonen
Kuvat: Jesse Karjalainen

Jaa

Takaisin uutishuoneeseen