Suomalaiset haluavat jatkossa entistä vastuullisemmin ja jäljitettävämmin tuotettua ruokaa. SuomiAreenan ”Mitä Suomi syö 2030? Kuluttajat ja tuottajat ruokatrendien viidakossa” -keskustelussa pohdittiin tulevaisuuden ruokailutottumuksia.

Aamupalaksi paistettuja sirkkoja, lounaaksi kaupunkiviljelyllä tuotettuja kasviksia ja illalliseksi lähitilan lihaa?

SuomiAreenan ”Mitä Suomi syö 2030? Kuluttajat ja tuottajat ruokatrendien viidakossa” -keskustelutilaisuudessa mietittiin tulevaisuuden ruokailutottumuksia.

Suomalaisten ruokalautasella saattaa jo muutaman vuoden päästä olla esimerkiksi ”Suomi-sirkkoja”.

– Hyönteiset voivat tulla trendien kautta nopeasti osaksi meidän ruoka-ainetuotantoa. Sitä ennen säädöspuolta pitää kuitenkin rukata niin, että hyönteisiä ylipäänsä saadaan käyttää, pyöritteli europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen.

Hyönteisiä, keinolihaa tai ehkä jotain sellaista ravintoa, mitä ei vielä edes uskalla kuvitella… Suomalaisten ruokailutottumuksiin voi tulla isojakin muutoksia, mutta kokonaisuutena suomalaiset syövät tulevaisuudessa hyvin samankaltaisesti kuin tällä hetkellä.

– Vaikka paljon puhutaan ruokatrendeistä, niin isossa mittakaavassa syöminen muuttuu hitaasti. Nyt on kasvisruokatrendi, mutta ei kaikkea lihaa silti heitetä roskiin. Itse asiassa ihmisten lihankulutus on noussut ja olen aivan varma, että kotimaista lihaa syödään myös vuonna 2030, muistutti S-ryhmän kaupallinen johtaja Ilkka Alarotu.

Atria Suomen toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi  uskoo, että suomalainen liha pitää pintansa myös 2000-luvulla, kiitos esimerkillisten tuotantotapojen.

– Suomalainen kuluttaja arvostaa korkealaatuista, puhdasta ja maukasta lihaa. Tutkimusten mukaan kuluttajaa kiinnostaa myös se, että liha on turvallista syödä ja millaisissa olosuhteissa lihaa on tuotettu. Kotimaiselle lihalle hyvän maun antaa omilla pelloilla tuotettu eläinten rehu, eläinten hyvät kasvuolosuhteet ja eläinten hyvinvointi. Meillä eläimet eivät sairasta salmonellaa, niille ei anneta hormoneja tai antibiootteja juomaveden tai rehun höysteenä kasvun edistämiseksi. Nämä kaikki asiat toteutuvat suomalaisessa lihantuotannossa paremmin kuin missään muualla maailmassa, Ala-Fossi selvensi.

Vastuullisuutta ja jäljitettävyyttä

Isossa kuvassa suomalaisten ruokailutottumukset pysyvät siis samankaltaisina, mutta myös muutoksia on luvassa.

Tulevaisuudessa vastuullisuus ja jäljitettävyys ovat entistä tärkeämmässä roolissa: kaikki keskusteluun osallistuneet panelistit totesivat yhteen ääneen sen, että suomalaiset haluavat tietää, mistä ruoka tulee ja miten se on tuotettu.

– Jäljitettävyys ja avoimuus ovat vuonna 2030 tärkeitä tekijöitä, tiivisti tuottaja Elina Heino Kivijärven tilalta.

Vastuullisen ja jäljitettävän ruoan synonyymi onkin usein suomalainen ruoka. Jatkossa suomalainen ruoka saanee osakseen entistä enemmän kiitosta.

– Tilastollisestikin on nähtävissä, että suomalaisen ruoan arvostus on nousussa. Se ei saa johtua kuitenkaan siitä, että arvostamme kotimaatamme. Vaan siitä, että kotimaiset tuotteet ovat herkullisia ja arvostamme niiden laatua ja tuotantotapaa, Ilkka Alarotu pyöritteli.

Suomalainen lähiruoka on tulevaisuuden myyntivaltti.

Oli ruoka sitten lihaa, hyönteisiä tai kasviksia, niin se saapuu jatkossa ruokapöytään lähitiloilta ja kaupunkiviljelmistä.

– Voin kuvitella, että vuonna 2030 meillä on jo kansainvälinen sopimus tai EU-säännös, joka pakottaa tuottamaan tietyn määrän ruokaa paikallisesti, päätti Sirpa Pietikäinen.