Näin koleilla keleillä alkavat jälleen maistua pitkään haudutetut pataruoat sekä erilaiset versiot paisteista. Moni kokkaakin mielellään esimerkiksi palapaistia tai boeuf bourguignonia, ja erilaisia paistireseptejä löytyykin keittokirjat ja netti väärällään, mutta kuinka moni tietää historiaa näiden klassisten – toisinaan jopa poliittisten – ruokien taustalla? Joten: YES, IT'S HISTORY TIME!

Ruokahistoria on jo itsessään hyvinkin mielenkiintoinen tieteenala, jossa iloisesti lomittuvat fakta ja fiktio. Usein yhdellä annoksella voi olla syntyjorinoita moneltakin eri alueelta tai tapahtumasta, joita jokainen pitää omana totuutenaan.

Ruokahistoria on jo itsessään hyvinkin mielenkiintoinen tieteenala, jossa iloisesti lomittuvat fakta ja fiktio.

Yhtä kaikki, tämänkertaisella luennolla käsittelemme paistiklassikkoa, joka syntyi ikään kuin vahinkolaukauksena sekä kahden nimen herrain herkkua:

Routa- eli jääpaisti:

Tämä ruokalaji on mukavuudenhaluisen ja kiireettömän kokin märkä päiväuni: Jäinen paisti laitetaan uuniin, ja sen saavutettua halutun sisälämpötilan upotetaan se mausteliemeen, jossa liha saa maustua vähintään yön yli.

Routapaisti on ruotsalainen uusklassikko, joka syntyi – kuinkas muuten – vahingossa. 1980-luvulla Torpshammarissa asuva Ragnhild Nilsson oli lahjakas hirvien kaataja. Eräänä päivänä hän päätti tehdä hirvenpaistin, ja pyysi miestään ottamaan lihan pakastimesta ja kypsentämään uunissa miedolla lämmöllä sillä aikaa, kun lähtisi itse asioille.

Paisti kuitenkin unohtui uuniin. Seuraavana päivänä kotiin palannut Ragnhild tajusi, mitä oli tapahtunut, ja kuinka kauan liha oli ollut uunissa. Hän päätti yrittää pelastaa mitä pelastettavissa oli, ja upotti tyystin mauttoman lihan suolaliemeen muutamaksi tunniksi. Myöhemmin hän maistoi pari palaa lionneesta paistista ja yllätyksekseen huomasin sen olevan erittäin mureaa ja erinomaisen maukasta.

Ranghild päätti yrittää pelastaa mitä pelastettavissa oli, ja upotti tyystin mauttoman lihan suolaliemeen muutamaksi tunniksi.

Vuonna 1982 Ragnhild lähetti routapaistin ohjeen Icakurirerin kilpailuun, jossa etsittiin uusia maakuntaruokia Ruotsista, ja kuinka kävikään: routa- eli jääpaisti voitti palkinnon Medelpadsin uutena maakuntaruokana.

Alkuperäinen routapaisti valmistetaan siis hirvestä, mutta toimii erinomaisesti myös naudanpaistilla.

Linna- eli kartanopaisti:

Tämä kahden nimen paisti ruskistetaan kattilassa, jonka jälkeen lisätään vesi ja kasvikset. Suolaisuus ruokaan haetaan käyttämällä anjoviksia ja anjoviksen lientä. Paisti haudutetaan miedolla lämmöllä haluttuun sisälämpötilaan ja viipaloidaan tarjolle, haudutusliemen voi suurustaa kastikkeeksi.

Linna- eli kartanopaistista löytyy todella niukalti tietoa historian hämäristä. Todennäköisesti tämä paistiruoka on saapunut Suomeen 1600-luvulla Ruotsin kautta, ja se oli erityisesti linnojen ja kartanoiden herkku.

Tähän aikaan jokaisella linnalla ja kartanolla oli oma nimikkopaistinsa, mutta edesmennyt Jaakko Kolmonen arveli, asiaa häneltä tiedusteltuani, linnapaistin viittaavaan Hämeen linnaan, joka oli tärkeä risteys kuninkaan joukkojen muonittamisessa.

Jaakko Kolmonen arveli linnapaistin viittaavaan Hämeen linnaan, joka oli tärkeä risteys kuninkaan joukkojen muonittamisessa.

Verot kuninkaalle maksettiin ruoka-aineina, kuten riistana, viljana ja kaloina. Naudan liha oli arvokasta, joten se siirtyikin lähes yksinomaan varakkaiden ja ylhäisön ruokapöytiin.

Miten linna- ja routapaisti lisukkeineen valmistetaan? Katso ohjeet:

Routapaisti naudan paahto- tai sisäpaistista
Linnapaisti naudan paahtopaistista