Blogi: Ruokarauhaa!
Söin tänään päivälliseksi porkkanasosekeittoa ja illalla leivoin kookosjauhoista gluteiinittomia muffinsseja, joihin käytin soijakermaa. Minkäs sortin vegehipsteriksi minut voidaan luokitella?
Ruokavaliot ja ruokaan liittyvät valinnat vaikuttavat olevan osalle ihmisistä yhtä isoja vakaumusasioita kuin uskonto tai poliittinen suuntaus. Keskustelu on sen mukaista, puolesta ja vastaan. Syömistä säätelee toisille eettiset asiat, mm. eläinten hyvinvointi tai eläinten syömisen oikeutuksen kysymys ylipäätään. Toisille taas syömistä säätelee terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät asiat, joko itse valitusti kulloisenkin trendin mukaan tai sitten vaikka lääkärinmääräyksestä esim. allergioista johtuen.
Ruokavaliot ja ruokaan liittyvät valinnat vaikuttavat olevan osalle ihmisistä yhtä isoja vakaumusasioita kuin uskonto tai poliittinen suuntaus.
Yleisestä ruokakeskustelua tuntuu tällä hetkellä leimaavan mustavalkoisuus, joko-tai asenne. Tuntuu siltä, että syömisen perusteella henkilö voidaan leimata ”vegaanihipsteriksi” tai ”lihansyöjäriistäjäksi”. Kuitenkin suurin osa meistä suomalaisista, yli 90 %, on sekasyöjiä. Ruokavalinnat voivat vaihdella hyvinkin kulloisenkin fiiliksen, tarjonnan tai vaikkapa juuri naistenlehdestä luetun uusimman hyvinvointidieetin mukaan.
Lihan syöminen ja lihantuotannon ympäristövaikutukset ovat viime aikoina olleet vahvasti esillä, mm. WWF:n lihaoppaan julkistamisen myötä. Lihansyönti on julkisuudessa leimattu mm. Itämeren kuormittajaksi ja maailman ilmastopäästöjen syylliseksi. Samoin tuotantoeläinten ruokinta ja sen vaikutus ilmastoon on ollut ison kritiikin aiheena. Itämeri-keskustelussa kukaan ei nostanut esiin sitä, että nautojen määrä on Suomessa laskenut, tai muiden Itämeren ympärillä olevien maiden vaikutuksia rehevöitymiseen. Tai soijapohjaisten elintarvikkeiden tuottamisen vaikutus sademetsien hakkaamiseen ei ole ollut samanlaisen mediahuomion kohteena.
Itämeri-keskustelussa kukaan ei nostanut esiin sitä, että nautojen määrä on Suomessa laskenut, tai muiden Itämeren ympärillä olevien maiden vaikutuksia rehevöitymiseen.
Kuka muistaa vielä avokadon vesijalanjäljen? Tuotteiden valmistamisen näkökulmasta voisi keskustella siitä, kuinka prosessoituja ovat uudet kasvisproteiininlähteet. Lihantuotanto, samoin kuin maidon tuotantokin, ja on Suomessa monessakin mielessä vastuullista ja myös terveellinen valinta suomalaiseen ruokapöytään.
Tällaiset harmaan sävyt, monipuoliset näkökulmat, puuttuvat ruokakeskustelusta lähes kokonaan. Älkää ymmärtäkö väärin – itse olen avokadon suurkuluttaja isosta vesijalanjäljestä huolimatta. Vaikka soijapohjaisia tuotteita välttelen, niin välillä käytän niitäkin, koska olen maitoproteiinille allerginen. Syön myös erittäin mielelläni kasvisruokaa, erityisesti maukasta sellaista.
Harmaan sävyt, monipuoliset näkökulmat, puuttuvat ruokakeskustelusta lähes kokonaan.
Miksi sitten söin porkkanasosekeittoa tänään ja gluteiinittomia muffinsseja? No, porkkanasosekeitto rapealla pekonilla höystettynä siksi, että jälleen on jokakeväinen kevennyskuuri. Kookosjauhot ovat meille kaappiin tulleet jonkun gluteiiniton trendi-innostuksen vallassa. Hyviä muuten olivat muffinssit. Tänään söin yhdessä 9-vuotiaan tyttäreni kanssa, ja hänellä oli lautasellaan lempiruokaansa jauhelihapastaa. "Pääkkistä", niin kuin eilen televisiossa kuultiin. Yhdessä syöminen, toisten valinnan hyväksyminen ja ruoasta iloitseminen, vaalitaan näitä arvoja.
Ruokarauhaa ystävät!