Äiti, onhan tämä Atrian?
Meillä ei niinkään ole väliä mitä on ruokana, kunhan se on Atrian. Kahdeksanvuotiaalle pojalleni Atria merkitsee ruokaa parhaimmillaan. Se on joko minun tuottamaani, valmistamaani tai tuunaamaani, maailman parasta ruokaa!
Olen kertonut pojalleni, ettei ole itsestäänselvyys, että syömämme ruoka on näin laadukasta. Se on vaatinut tiloilta vuosikymmenten työn eläinten hyvinvoinnin ja korkean hygieniatason ylläpitämiseksi, laadukkaita rehuraaka-aineita unohtamatta.
Olen kertonut pojalleni, ettei ole itsestäänselvyys, että syömämme ruoka on näin laadukasta.
Voisimme toki tuottaa lihaa kuten suurin osa maailmasta ja korjata huonoa hyvinvointia sekä hygieniaa antibiooteilla. Mutta se ei ole meidän atrialaisten tapa. Me panostamme vastuullisuuteen, laatuun, jäljitettävyyteen, turvallisuuteen, tuotanto-olosuhteisiin ja hyvinvointiin.
Silloin, kun me tiedämme, että eläimemme voivat hyvin, myös kuluttaja voi olla varma ostamansa tuotteen laadusta.
En halua jättää pojalleni perinnöksi pelkkää maatilaa vaan ennen kaikkea tavan tuottaa lihaa. Tavan, joka on kestävää nyt ja tulevaisuudessa. Haluan, että poikani ja hänen lapsensa voivat elää maailmassa, jossa antibiootit tehoavat sairauksiin eikä niitä käytetä tuotantoeläimillä ennaltaehkäisevästi vaan ainoastaan tarvittaessa.
En halua jättää pojalleni perinnöksi pelkkää maatilaa vaan ennen kaikkea tavan tuottaa lihaa.
Olen ylpeä siitä, että tuotantotapamme ei ole se helpoin ja halvin - mutta se on turvallisin ja vastuullisin niin tuottajan, eläinten kuin kuluttajankin kannalta. Sen haluan jättää perinnöksi pojalleni.