Kaunistelematon arki Atria Perhetilalla ja broileriteurastamossa
Atria kutsui joukon bloggareita tutustumaan broilereiden kasvatukseen Perhetilalla, sekä näkemään lintujen viimeiset vaiheet Nurmon tehtaan siipikarjalinjalla.
Mukaan reissuun lähti viisi uteliasta bloggaria, isommilla ja pienemmillä ennakkoluuloilla varustettuina. Päivä aloitettiin Latva-Kiviniemen Perhetilalta Jalasjärveltä. Tilan isäntä Juha Kiviniemi otti vieraat vastaan ja kertoi tilan historiasta sekä broileritilallisen arjesta ja päivärytmistä. Atrialta mukana olivat siipikarjaliiketoiminnan johtaja Merja Leino, broilerrehun kehittämispäällikkö Anne Rauhala sekä eläinlääkäri Päivikki Perko-Mäkelä, jotka puolestaan kertoivat Perhetilojen broilerienkasvatuksesta yleisemmällä tasolla.
Ennen broilerihalliin menemistä lintujensa terveyttä vaaliva isäntä tiedusteli vierailta vielä lähiaikoina tehdyistä ulkomaanmatkoista sekä mahdollisista kosketuspinnoista kanaloihin. Yksi bloggari jäi tässä kohtaa haaviin, ja omia harrastekanoja pitävänä joutui tyytymään tarkastelemaan Latva-Kiviniemen broilereita vain lasin läpi.
Isäntä tiedusteli vierailta vielä lähiaikoina tehdyistä ulkomaanmatkoista sekä mahdollisista kosketuspinnoista kanaloihin.
Muut ohjattiin pukeutumaan suojahaalareihin ja desinfioivaan nesteeseen astumisen kautta broilerihallin eteiseen, jossa edessä oli vielä huolellinen käsien pesu ja kenkien vaihtaminen isännän desinfioimiin kumisaappaisiin. Tämän jälkeen päästiin lintujen luo. 21 vuorokauden ikäiset kaverit pakenivat ensin kauemmas halliin mutta hetken tulijoita tutkailtuaan uskaltautuivat uteliaina lähemmäs ja tekivät tuttavuutta ainakin vieraiden kumisaappaiden ja reippaasti räpsyvien kameroiden kanssa. Broilerihallista aurinkoiselle pihalle astuvia vieraita vastassa oli Satu-emäntä oman tilan omenoista puristetun omenatuoremehun kanssa.
Tilalta matka jatkui Nurmon tehtaan siipikarjalinjalle, missä massiivisiin suojahaalareihin pukeutumisesta huvittuneet bloggarit pääsivät näkemään koko broilerin reitin aina navetasta teurastuksen kautta valmiiksi tuotteeksi asti. Navetassa odottaneiden lintujen rauhallisuus yllätti bloggarit, ja eräs heistä kysyikin vierailua isännöineeltä tuotantopäällikkö Reijo Äijöltä, onko linnut huumattu, kun ne noin rauhassa vain makoilevat kuljetuskoreissaan. Reijo kertoi, ettei lintuja huumata missään vaiheessa, vaan niiden rauhallisuus johtuu vain hämyisästä valaistuksesta ja väljistä oloista.
Eräs vieraista kysyi, onko linnut huumattu, kun ne noin rauhassa vain makoilevat kuljetuskoreissaan.
Päivän päätteeksi bloggarit kertoivat olevansa todella otettuja siitä, että heille tosiaan rohkeasti näytettiin täysin avoimesti niin tilan kuin teurastamon arki. Myös kaikkiin heidän esittämiin kysymyksiin vastattiin suoraan ja takeltelematta. Moni sanoi odottaneensa paljon pahempaa, ja olettaneensa näkevän somessa pyörineistä, ulkomailta kuvatuista kohuvideoista tuttuja elementtejä, kuten ahtaita häkkejä ja eläinten kaltoinkohtelua. Tervejalkaisten lintujen vapaassa käytössä oleva valtavan kokoinen halli pehkulattioineen ja leluiksi annettuine paperipalloineen, sekä väljät kuljetuskorit teurastusta odottavine lintuineen olivatkin jotain ihan muuta.
Moni sanoi odottaneensa paljon pahempaa, ja olettaneensa näkevän somessa pyörineistä, ulkomailta kuvatuista kohuvideoista tuttuja elementtejä, kuten ahtaita häkkejä ja eläinten kaltoinkohtelua.
Moni bloggari heräsi myös miettimään ulkomaisen ja kotimaisen broilerinkasvatuksen eroja, ja sitä, kuinka helposti vaikkapa ravintolassa syö broileria tai kanaa sen alkuperää ja kasvatusolosuhteita kyseenalaistamatta. Moni syö antibiootein pumpattua, nokattomana eläneen, jalkavioista kärsineen linnun lihaa puolivahingossa jonkun toisen kokkaamana, vaikka kotiin ostaessaan valitseekin aina vain kotimaista.
Enemmän tietoa on aina enemmän tietoa. Jokainen voi toki tehdä valintansa siitä mitä syö ja mitä ei syö. Mutta tuo valinta on mukavampi perustaa faktoihin kuin olettamuksiin.
Vierailulla olivat mukana:
