PERHETILAN FAKTAT
- Tilalliset: Juho, Linda, Sofia ja ”vanhaemäntä” Mariia.
- Broilereita kasvatettu vuodesta 1987
- Lisäksi tilalla harjoitetaan viljanviljelyä ja metsätaloutta.
Kurikan Jalasjärvellä Yli-Kiviniemen perhetilalla on kasvatettu broilereita vuodesta 1987. Tilaa hoidetaan kahden sukupolven voimin: Mariia Kiviniemi on tilan ”vanhaemäntä”, ja lapset Juho, Linda ja Sofia Kiviniemi ovat perheyhtiön osakkaita.
“Aamuin ehtoin tarkistetaan, että eläimillä on kaikki hyvin”
Mariia on ollut Yli-Kiviniemen tilan emäntä vuodesta 1987. Hän jäi leskeksi miehensä kuoltua vuonna 2009. Tyypillinen työpäivä broileritilalla alkaa kanaloiden kiertämisellä. ”Aamuin ehtoin käydään kiertämässä ja tarkastamassa, että eläimillä on kaikki hyvin ja että ruokaa ja vettä riittää ja että lämpö on kohdillaan. Myös mahdolliset laiterikot tarkistetaan”, Mariia kertoo. Yli-Kiviniemet haluavat huolehtia broilerien hyvinvoinnista mahdollisimman hyvin, joten kanoille on rakennettu orsia ja virikkeitä eläinten luontaisen käyttäytymisen tukemiseksi. Broilerikasvatuksen rinnalla Kiviniemet harjoittavat metsätaloutta ja viljanviljelyä. Pelloilla kasvatetaan vehnää ja hernettä. Vehnä kuivataan omassa kuivaajassa ja se menee rehuksi tilan broilereille. Herne kuljetetaan A-Rehulle. Metsä- ja peltotyöt sekä broilereiden lastaus työllistävät oman väen lisäksi myös ulkopuolista työvoimaa. Sekä kanala että tilan asuinrakennukset lämpiävät kotimaisella hakkeella. Myös aurinkoenergiaan satsaaminen on tilalla pitkän ajan tähtäimessä.
Kiviniemillä on ratsuhevosia, joten Lindan ja Sofian vapaa-aika kuluu hevosten ja ratsastusharrastuksen parissa. Juho on kunnostautunut ammunnan harrastajana, ja vanhaemäntä taas hyppää mielellään moottoripyörän selkään. Yrittäjyydessä ja moottoripyöräilyssä on Mariian mielestä paljon samaa.
”Yrittäjänä saa luoda oman työrytminsä vapaasti ja olla oma herransa. Se on tässä hommassa se hyvä puoli.” Moottoripyörällä nainen ajelee rallien perässä, ja lisäksi hän käy joka syksy Norjassa ja kahden vuoden välein Euroopassa.
”Lentäen pääsisi nopeammin, mutta siellä ei näe kuin pilviä. Koneessa on ahdasta ja pitää mennä muiden mukana. Sen sijaan kun moottoripyörällä lähtee, se on niin kuin yrittäjyyttä: saa itse määrätä tahdin ja ajaa ja pysähtyä sitten kun huvittaa.” Juho on rakentanut kivenheiton päähän tilan vanhasta päätalosta uuden talon omalle perheelleen, johon kuuluu puolison lisäksi pojat Viljo, Väinö ja Eino. Linda ja Sofia asuvat kirkonkylällä, ja Mariian neljäs lapsi, Kalle perheineen, niin ikään lähellä kotitilaa. Perheen läheisyys on Mariian mielestä mukavaa. ”Kaikki huoltavat toisiaan ja apua tulee, kun tarvitaan.”