PERHETILAN FAKTAT
- Isäntäpari Pasi ja Anu Paloniemi
- Perheeseen kuuluu kaksi poikaa
- Tilalla on kasvatettu broilereita vuodesta 1989.
“On mukavaa olla tuottamassa hyvälaatuista, puhdasta ja antibiootti- ja tautivapaata ruokaa suomalaisille”, toteaa vuodesta 2002 alkaen Paloniemen tilan isäntänä toiminut Pasi Paloniemi.
“Hienointa on seurata, kun linnut kasvavat”
”Se kai se ydinjuttu tässä työssä on." Lapuan Haapakoskella Paloniemen tilalla on kasvatettu broilereita vuodesta 1989. Saman suvun hoidossa tila on ollut 1900-luvun alusta, jolloin Pasin isoisän isä lunasti viljelemänsä torpan itselleen. Pasi ja Anu Paloniemen perheeseen kuuluu kaksi kouluikäistä poikaa, jotka hääräävät mukana tilan töissä aina kun ehtivät. ”Tipuja kun tulee, pojat valmistelevat hallia meidän kanssa. Se on mukavaa yhdessä tekemistä”, kertoo Pasi.
Pojilla on myös herännyt kiinnostus mahdollisesti jatkaa tilan toimintaa tulevaisuudessa. Paloniemien pelloilla viljellään vehnää omille broilereille sekä hernettä, joka menee A-Rehulle. Anu on töissä perheensä tilitoimistossa, joten kanalahommat ovat pääasiassa Pasin vastuulla. Ulkopuolista työvoimaa käytetään, kun apukäsiä tarvitaan esimerkiksi kanojen saapuessa ja lähtiessä.
Tilalla käy yksi ulkopuolinen työntekijä säännöllisesti. Tilalla paitsi noudatetaan Atrialta tulleita ohjeita tarkasti, niin myös pyritään kaikin muin tavoin pitämään lintujen elinolot ensiluokkaisina. ”Pohjapehkun tulee olla mahdollisimman kuivaa ja sellaista, että broilerit pystyvät siellä pehkussa kaivaa koloja ja kylpeä siinä. Virikkeet, kuten orret, pallot ja narut myös lisäävät eläinten hyvinvointia." Kasvattamoissa kierretään kaksi kertaa päivässä tarkistamassa, että kaikki on kunnossa. Aistinvaraista havainnointia tarvitaan, vaikka automatiikka tuokin oman apunsa työhön. ”Käyn säätämässä vesilinjat oikealle korkeudelle ja tarkistamassa, että kaikki toimii ja hallissa on tasainen ilmankierto ja lämpötila joka puolella”, Pasi kuvailee. ”Tarkkailua ja seurantaahan tämä työ pitkälti on.” Ennen isännäksi ryhtymistä Pasi opiskeli tradenomiksi. Hänen isänsä kuitenkin sairastui yllättäen, joten isännyys tuli Pasille niin lennosta, ettei hän ehtinyt muualle töihin. Äkki-isännyys ei kuitenkaan haitannut, sillä Pasi on lapsesta asti tykännyt tehdä maatilan töitä. ”Hienointa on seurata, kun linnut kasvavat. Eihän tämä oikeastaan työtä edes ole, vaan elämäntapa.” Perheen yhteistä aikaa vietetään usein kaukalossa tai kaukalon laidalla, sillä molemmat pojat pelaavat jääkiekkoa.