MARTTALAN TILA

PERHETILAN FAKTAT 

  • Isäntäpari: Paavo ja Laura Marttala
  • Perheeseen kuuluu neljä lasta.
  • Broilereiden kasvatus aloitettiin vuonna 1989.

Marttalan perhetilalla Seinäjoen Ylistarossa on kasvatettu broilereita vuodesta 1989. Tila on ollut saman suvun hallussa aina vuodesta 1722 lähtien.

”Kanoja kannattaa kohdella hyvin”

 

Nykyinen isäntä Paavo Marttala aloitti tilanpidon vuonna 1989 yhdessä Laura-vaimonsa kanssa. Tilalla oli ollut sikoja ja munivia kanoja, mutta tuotantosuunta vaihtui broilereiden kasvatukseen samoihin aikoihin, kun uusi sukupolvi otti vastuun tilasta. Paavolla ja Lauralla on neljä aikuista lasta, jotka osallistuvat tilan töihin oman kiinnostuksensa mukaan. Työt isännän ja emännän kesken on jaettu siten, että molemmilla on kasvattamossa omat vastuuosastonsa, mutta niissä käydään vuorotellen. ”Aamuin illoin käydään halleissa. Aamulla myös katsotaan tietokoneelta, paljonko linnut ovat syöneet rehua: jos rehua on mennyt hyvin, silloin tietää, että linnut kasvavat, ja jos vähemmän, sitten pitää miettiä, mikä on vikana.” Kasvattamon olosuhteiden on oltava mahdollisimman hyvät, sillä ne vaikuttavat tulokseen suoraan. Olosuhteiden valvonnassa tutkaillaan muun muassa hiilidioksidipitoisuutta: kun se on pieni, ilman laatu on linnuille hyvä.

”Kanoja ei kannata kohdella huonosti, sillä se näkyy tilipussissa saman tien. Jo omankin edun takia linnuista kannattaa pitää hyvää huolta”, isäntä alleviivaa.

image

 

MIELENKIINTOISTA TYÖTÄ

 

Paavon mukaan broilerinkasvatus on mielenkiintoista työtä. Hän onkin tyytyväinen, että tuli aikanaan ryhtyneeksi hommaan. ”Tuloksen tekeminen ja tuloksien parantaminen on motivoivaa ja kiinnostavaa. Aina kannattaa yrittää parempaa. Ja jos joskus jokin erä menee huonosti, tilannetta ei tarvitse kauaa itkeä.” Haasteita kasvatukseen tuovat säät, erityisesti helteiset kesät, jolloin ilmastointi on ratkaisevassa roolissa. ”Sähkökatkoksia ei saisi tulla. Silloin tällöin niitä on ollut, mutta onneksi ei kovin usein.” Tilan pelloilla kasvaa vehnää lintujen ruuaksi, ja kananlanta hyödynnetään lannoitteeksi omilla pelloilla. Tilan kehittäminen on jatkuvaa.

image