J. KANKAAN TILA

"TYÖ EI TUNNU RASKAALTA, KUN SE ON MIELUISAA."

Juha Kangas ja Tiia Ylinen saavat usein viestejä eri puolilla Suomea asuvilta sukulaisilta ja tuttavilta, jotka ovat ostaneet Lapualla J. Kankaan tilalla tuotettua lihaa. ”Kyllähän se tuntu itsestäkin hienolta ja henkilökohtaiselta, kun näkee oman tilan nimen tuotepakkauksissa. Se on konkreettinen tulos tehdystä työstä”, kuvailee Juha, jonka isännöimällä tilalla on tuotettu suomalaista ruokaa 1900-luvun alusta lähtien. Tilalla on aina ollut eläimiä: ensin lehmiä, kunnes lehmät vaihtuivat broilerimunittamoon vuonna 1999. Broilereita tilalla on kasvatettu vuodesta 2016.

Tilan töissä ahertavat Juha ja Tiia sekä vanhaisäntä Tapani Kangas. Juhalle oli aikoinaan itsestään selvää, että hän jää kotitilalle isännäksi. ”Ei minulla ollut mielessä muuta vaihtoehtoa, kiinnostus tähän hommaan oli niin kova. Näyttäisi, että kiinnostusta on myös seuraavalla sukupolvella, joten ehkä joku neljästä lapsesta jatkaa tilaa myös meidän jälkeen. Ainakin poika tulee aina innolla koulun jälkeen kanalaan auttamaan lannan ajossa ja kun uudet tiput ovat tulossa.” Työtä riittää ja sitä tehdään kelloon katsomatta. Juha tietää kokemuksesta, ettei työ tunnu raskaalta silloin kun se on mieluista ja mukavaa. Kanalassa hän viettää aikaa eniten aina silloin, kun kasvatuserä lähtee Atrialle, sillä sen jälkeen alkaa puhdistus ja pesu sekä turpeiden levitys uusille untuvikoille.

Yhteistyötä hän tekee lähistöllä asuvien kollegoiden kanssa. Naapurin isännät auttavat kanojen lastauksessa ja turvepehkujen levityksessä, ja vastaavasti Juha käy hakettamassa puuta naapuritilojen lämmityskeskuksille.

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ JA OMAVARAISTA

Isäntä huolehtii joka päivä siitä, että kanoilla on laadukasta ruokaa, raikasta vettä, hyvän ilmanvaihto ja kuiva turvepehku sekä riittävästi virikkeitä. Hygieniasta ei tingitä. Kanat syövät A-Rehun täysrehua ja omalla pellolla tuotettua vehnää. Vehnän lisäksi Juha viljelee kauraa ja ohraa. Tuotanto on ympäristöystävällistä, ja omavaraisuus on viety mahdollisimman pitkälle. ”Rehu tulee läheltä, samoin vehnä, eikä broilereita tarvitse kuljettaa kauas. Pehkuna käytettävä turve tuotetaan alle kilometrin päässä sijaitsevalla omalla turvenevalla, ja lanta hyödynnetään omalla pellolla. Kanalassa meillä on led-valaisimet.” Juhan mukaan tavoitteena on tuotannon laajentaminen, eli usko suomalaiseen maatalouteen ja ruoantuotantoon on kova.

Maatilan pyörittäminen on koko perheelle elämäntapa, mikä tarkoittaa, että aika kuluu paljolti työn merkeissä. Koneista ja mönkijöistä on tullut miesväelle myös harrastus, kun taas Tiia-emäntä harrastaa hevosia ja raviurheilua.