Valitsemalla ostoskoriisi suomalaista ruokaa parannat oman alueesi ja koko maan elinvoimaa ja taloutta. Ruoka-ala on tärkeä työllistäjä, sillä siellä työskentelee 12 % työllisistä, eli 320 000 henkeä. Kotimaisten ja paikallisten tuotteiden valinta tukee suomalaista maataloutta ja elintarviketeollisuutta sekä lähi- ja pientuotantoa. Näin myös verorahat jäävät kotimaahan meidän kaikkien hyödyksi ja hyvinvoinniksi.

Suomalaiset haluavat tietää mistä heidän ruokansa on peräisin. Ruoan jäljitettävyys on tärkeä tekijä esimerkiksi ruoan turvallisuuden kannalta. Suomalainen ruokaketju on läpinäkyvyyden ja jäljitettävyyden suhteen maailman huippuja. Dokumentoitu tieto raaka-aineen alkuperästä kulkee ruokaketjussa pellolta pöytään, ja esimerkiksi kotimainen liha ja kanamunat voidaan jäljittää tilalle asti. Näin pitkälle viety jäljitettävyys ei ole itsestäänselvyys, vaan pitkäaikaisen työn tulos.

Lyhyet kuljetusmatkat takaavat kotimaisen ruoan tuoreuden. Suomalaista ruokaa ei useinkaan mausteta voimakkaasti, jolloin laadukkaat ja tuoreet raaka-aineet pääsevät oikeuksiinsa ja saavat ruoan maistumaan paremmalle. 

Suomalaisen ruoan puhtauden perusta ovat maamme puhdas vesi, ilma ja maaperä. Turvallisen ruoan avain on kuitenkin ruokaketjun ammattilaisten osaaminen ja tinkimätön työ. Tästä osoituksena esimerkiksi salmonella ja monet eläinten sairaudet on saatu kitkettyä ruokaketjussamme lähes olemattomiin. Eläimiä ei myöskään lääkitä
antibiooteilla varmuuden vuoksi tai kasvun edistämiseksi, ja Suomi onkin vähiten antibiootteja käyttävien maiden joukossa maailmassa.

Suomi sijoittui uusimmassa Global Food Security Index -ruokaturvavertailussa sijalle yksi. Ruokaturvamme on siis maailman huippua! Ruokaturva tarkoittaa, että ruokaa on riittävästi kaikille kaikissa tilanteissa, myös poikkeusoloissa. Suosimalla suomalaista ruokaa ylläpidät kotimaista ruoantuotantoa. Silloin sitä riittää meille tiukankin paikan tullen.

Suomalaiset maataloustuottajat ovat koulutettuja ammattilaisia, joille eläinten hyvinvointi on paitsi sydämen asia myös toimeentulon edellytys. Elinkeinon itsensä määrittelemät hyvät toimintatavat sekä lakisääteisen tason osin ylittävät tuotantoeläinten terveyttä edistävät järjestelmät tukevat tilojen päivittäistä työtä. Esimerkiksi sikojen hyvinvoinnista kertovat terveet saparot ja broilereiden osalta terveet jalkapohjat ja typistämättömät nokat. Suomalaisista lehmistä 75 % elää pihattonavetoissa, joissa ne voivat liikkua vapaasti, sekä syödä ja käydä lypsyllä halutessaan.

Ruoka-alalla tehdään innovaatioita ja korkeatasoista tuotekehitystä ruokaketjun kaikissa osissa. Työpaikoilla, korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa hankittu osaaminen esimerkiksi maankäytössä, eläinten hoidossa, teknologiassa ja ravitsemuksessa on meillä kansainvälistä huippua. Osaamista halutaan meillä myös vaalia, ja vanhojen hyviksi havaittujen käytäntöjen lisäksi tulee jatkuvasti uutta tutkimustietoa ja uusia käytäntöjä. Valitsemalla suomalaista ruokaa varmistetaan alan osaamisen pysymisen kotimaassa myös jatkossa.

Ruoantuotannolla on tärkeä rooli Suomen pyrkiessä hiilineutraaliksi. Yritykset ja tutkimuslaitokset tekevät tutkimusyhteistyötä tuottajien kanssa mm. ilmaston ja monimuotoisuuden eteen. Uudistava viljely, peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys, ratkaisut biokaasun tuotantoon tai nautojen ruokinnan kehittäminen metaanipäästöjen vähentämiseksi ovat muutamia esimerkkejä keinoista, joilla ruoan tuotannon päästöjä voidaan vähentää tai hiilen sitoutumista maaperään lisätä. 

Huolehtimalla ruoantuotannon vaikutuksista Suomessa, emme käytä hyväksi muiden maiden luonnonvaroja. Valtaosa suomalaisten syömän ruoan monimuotoisuutta heikentävistä vaikutuksista kohdistuu Suomen ulkopuolelle, sillä monet ruokaketjussa käytetyt tuotteet tuodaan muualta. Kun ruoantuotanto on omissa käsissämme, kannamme vastuun mahdollisista haitoista, emmekä ulkoista ongelmia muualle, missä niitä ei välttämättä pystytä, osata tai haluta hoitaa. Ruoantuotanto vaatii paljon vettä ja maapinta-alaa, joita kumpaakin löytyy Suomesta runsaasti. Meillä on erinomaiset vesivarat, ja valitsemalla suomalaisia elintarvikkeita emme pahenna vesipulaa niissä maissa, joissa tilanne puhtaan veden suhteen on kriittinen. Esimerkiksi espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki 91-kertainen Suomeen
verrattuna.

Ruokakulttuuriimme kuuluvat perinteet ja paikallisuus, mutta samalla myös uudet maut ja vaikutteet. Muokkaamme joka päivä ruokakulttuuria valinnoillamme. Ruokakulttuuri onkin alati muuttuvaa ja kehittyvää. Suomessa on paljon paikallisia erikoisuuksia, joita vaalimme, mutta toisaalta omaksumme innokkaasti uusia makuja maailmalta. Suomalainen ruoka-ala pitää huolta siitä, että ruokaa löytyy uutuuksista nauttivalle ja perinteiden kunnioittajalle, ja tietenkin kaikille siltä väliltä. Suomalaisista raaka-aineista valmistuu niin rössypottu kuin pizzakin.