Suomessa tiedetään, että antibiootit eivät kuulu ruokaan. Antibioottivapaa kotimainen liha on tutkitusti puhtaampi ja turvallisempi valinta kuin ulkomailta tuotu liha.
Antibioottien laaja-alainen ja osin ennaltaehkäisevä käyttö tuotantoeläinten kasvatuksessa on arkipäivää useimmissa EU-maissa. Lääkkeillä paikataan puutteellisia kasvatusolosuhteita ja ylisuurta eläintiheyttä. Esimerkiksi kana voi saada ensimmäisen antibioottikuurinsa jo munan sisälle hautomisvaiheessa.
Antibioottien tarpeeton käyttö niin ihmisten kuin eläintenkin hoidossa on haitallista ja jopa vaarallista. Bakteerit oppivat vastustamaan antibiootteja, jolloin lääkkeen teho heikkenee. Antibiooteille vastustuskykyisten superbakteerien leviäminen on maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan yksi suurimmista globaaleista terveysuhkista.
Terve lintu ei lääkkeitä kaipaa
Suomi on edelläkävijä antibioottivapaan lihan tuottamisessa. Esimerkiksi Atria-tiloilla kasvaneita kanoja ei ole koskaan lääkitty antibiooteilla.
– Panostamme ennaltaehkäisevään eläintenhoitoon. Hyvien kasvuolosuhteiden ansiosta linnut voivat hyvin ja pysyvät terveinä eivätkä tarvitse antibiootteja. Kuluttaja voi syödä levollisin mielin suomalaista lihaa, koska siinä ei ole lääkejäämiä, kertoo eläinlääketieteen tohtori ja Atrian eläinlääkäri Päivikki Perko- Mäkelä.
Etenkin ravinto vaikuttaa ratkaisevasti lintujen terveyteen. Siksi kanat syövät Atria Perhetiloilla vain suomalaista rehua, jossa on runsaasti kotimaista kauraa. Tiloilla annetaan linnuille myös kokonaisia jyviä, jotka on usein viljelty tilan omilla pelloilla.
Suomalainen liha on vastuullisin valinta
Laadukasta lihaa ei saada sattumalta, vaan pitkäjänteisen työn tuloksena. Yhteiset pelisäännöt Atrian ja suomalaisten tilallisten kesken takaavat kuluttajan lautaselle päätyvän lihan turvallisuuden.
– Hyvä huolenpito eläimistä ja ensiluokkaisen puhdas liha ovat meille äärimmäisen tärkeitä asioita, joista ei tingitä. Suomalainen kana on ulkomaista lihaa vastuullisempi ja turvallisempi valinta, Perko-Mäkelä päättää.