Muutakin kuin pihvejä ja jauhelihaa – suomalaisen naudan ruho on arvokas sisäelimistä nahkaan saakka

Ruhojen kokonaisvaltainen hyödyntäminen puhuttaa tänä päivänä entistä enemmän. Kävimme haastattelemassa Atrian Kauhajoen nautateurastamon tuotantopäällikköä Ilpo Seppästä aiheen tiimoilta.

Ilpo kertoi, mitkä kaikki osat atrialaisista naudoista hyödynnetään, ja mihin kaikkeen naudan ruhosta onkaan.

 

Mitkä osat naudan ruhosta hyödynnetään?

Ruhosta hyödynnetään käytännössä kaikki. Kaikki liha ja elimet eri muodoissaan pakataan meillä sellaisenaan myytäviksi, tai ne viedään eteenpäin ruokatehtaallemme, missä niistä tehdään esimerkiksi jauhelihaa, leikkeleitä ja maksalaatikkoa.

Luut hyödynnetään myös. Luut lähtevät meiltä mm. kastikkeiden raaka-aineiksi ja lemmikkiruokateollisuuteen.

Sivutuotteet, kuten esimerkiksi jänteet, menevät lemmikkiruokateollisuuden raaka-aineeksi ja turkiseläinrehuksi. Maha ja suolet hyödynnetään myöskin lemmikkiruokateollisuuden raaka-aineena tai turkiseläinrehuissa. Turkiseläinten rehuun menee myös veri.

Ruoansulatuskanavan sisältö hyödynnetään kompostoinnin ja biokaasun raaka-aineena.

Ylimääräinen rasva puolestaan päätyy biodieseliksi.

 

Siinä oli aikamoinen lista. Kysytäänpä toisinpäin: mitä osia ruhosta ei hyödynnetä?

Ainoat osat, mitä ruhosta ei hyödynnetä, ovat kallo ja selkäydin.

 

Miksi kalloa ja selkäydintä ei hyödynnetä? Mitä niille tapahtuu?

Kallot ja selkäytimet toimitetaan lainsäädännön mukaisesti Honkajoen renderöintilaitokselle tuhottavaksi. Siellä ne käsitellään korkeassa lämpötilassa ja korkeassa paineessa, TSE-riskin, eli tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden riskin aineksina. Tämä säädös on ollut voimassa parisenkymmentä vuotta, eli hullunlehmäntautikohusta lähtien.

 

Entä vuodat, mitä niille tapahtuu?

Atrialta vuodat lähtevät pääasiassa Italiaan nahkateollisuuden asiakkaille. Suomalainen naudan vuota on huippulaadukas ja haluttu. Meidän vuodat päätyvät mm. luksuskäsilaukkuihin ja -vöihin. Autoteollisuuteen niitä menee myös. On automerkkejä, jotka kelpuuttavat penkeihinsä nimenomaan vain suomalaista nahkaa.

 

Vasemmalla:
Ilpo Seppänen vastaa Atrian Kauhajoen nautateurastamon ja -leikkaamon toiminnasta.

Oikealla:
Lihan leikkaaminen on käsityötä, joka vaatii vankkaa ammattitaitoa ja tarkkuutta. Mikko Rantamäki on Kauhajoen leikkaamon kokeneimpia ja taitavimpia lihanleikkaajia.