Usein kysytyt kysymykset

Porsastilat

Usein kysytyt kysymykset

Ulkoilevatko siat?

Sioille tärkeintä on tasalämpöinen ja vedoton kasvuympäristö, jossa on kylliksi tilaa elää ja kasvaa. Sikojen ulkoiluun liittyy merkittäviä, osin ihmisellekin vaaraksi olevia, tautiriskejä. Siat eivät tämän vuoksi pääasiallisesti ulkoile.

Hoidetaanko sikoja yksilöllisesti?

Tuottajat tarkkailevat sikojen hyvinvointia päivittäin. Eläinten hoitajat huolehtivat siitä, että sairastuneet yksilöt saavat tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti. Sairastuneet eläimet siirretään omaan karsinaan toipumaan.

Kuinka varmistetaan sikojen hyvinvointi tiloilla?

Päivittäisen omatoimisen hyvinvoinnin tarkkailun lisäksi kaikki sikatuottajamme ovat sitoutuneet Atrian tuotanto-ohjeisiin ja kansallisen tason hyvinvointistandardeihin (SIKAVA-rekisteri). SIKAVA on kansainvälisessä mittakaavassa ainutlaatuinen sertifioitu sikojen terveyden ja hyvinvoinnin seurantajärjestelmä. Hyvinvointistandardien noudattamista tiloilla valvotaan SIKAVA:n valtuuttamien eläinlääkäreiden tekemillä säännöllisillä tarkastuskäynneillä. Tarkastuksilla varmistetaan, että sioilla on terveydentilan lisäksi myös muut hyvinvoinnin osa-alueet kunnossa, kuten ruokinta, elinolosuhteet ja käyttäytyminen.

Miten suurissa yksiköissä siat kasvavat?

Pienimmillä Atrian sikatiloilla on 200 sikaa ja suurimmilla jopa yli 5000 yksilöä. Siat on aina jaettu osastoihin riippumatta tilan koosta. Osastoissa eläimet kasvavat 10-15 yksilön karsinoissa. Eläinten terveyden takaamiseksi jokaisessa osastossa on varattuna aina yksi sairaskarsina.

Millä sikoja ruokitaan?

Suurin osa (yli 75 %) sikojen ravinnosta on viljaa, ja pääosa tästä on kasvattajan omilla tai naapurin pelloilla kasvanutta ohraa. Ravinnon monipuolisuuden takaamiseksi eläinten ruokinnassa käytetään myös rehutehtaiden toimittamaa rehua, josta sika saa tarvitsemansa ravinteet (vitamiinit, aminohapot sekä hiven-,kivennäis- ja valkuaisaineet). Sikoja ruokitaan 4-5 kertaa päivän aikana.

Ovatko siat kytkettyinä?

Siat eivät ole koskaan kytkettynä esimerkiksi kaulapannalla. Suurin osa sioista saakin liikkua vapaasti koko elämänsä ajan. Emakoiden liikkumistilaa saatetaan rajoittaa väliaikaisesti porsimis- ja imetysaikana häkin avulla. Toimenpide tehdään vastasyntyneiden porsaiden turvallisuuden takaamiseksi. Joitain poikkeuksia lukuunottamatta myös emakot saavat liikkua vapaasti pääosan elämästään.

Miten sikojen mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen taataan?

Sioille annetaan mahdollisuus lajityypilliseen touhuamiseen tarjoamalla niille erilaisia virikkeitä. Siat saavat leluja, sanomalehtiä, olkia tai turvetta tongittavaksi ja tutkittavaksi. Tämän lisäksi siat kasvavat koko elämänsä ajan lajille tyypillisessä 10-15 yksilön laumassa.

Mikä on sikojen tautitilanne Suomessa?

Sikojen terveystilanne Suomessa on koko maailman mittakaavassakin todella hyvä. Sikoja joudutaan lääkitsemään meillä neljänneksi vähiten kaikista Euroopan maista. Suomessa sikojen lääkitysmäärät ovat vain noin 20-50 % siitä, mitä ne ovat Euroopan suurissa sikatalousmaissa (Tanska, Hollanti, Saksa, Espanja, Ranska). Lääkitysmäärä on yhtä kuin sian hoitotarve, joten meidän alhaiset lääkitysmäärät kertovat pääosin terveistä ja hyvinvoivista eläimistä.

Mitä eroa on tehotuotannolla ja tehokkaalla tuotannolla?

Kun sikatilalla on käytössä tehokas tuotantotapa, jää tuottajalle enemmän aikaa eläinten hoitamiseen, hyvinvoinnin tarkkailuun ja tilan arjen kehittämiseen. Tuotanto on tehokasta silloin, kun esimerkiksi tekniikka on apuna eläinten ruokinnassa ja muutenkin tilan päivittäisrutiinit toimivat sujuvasti. Uudemmilla ja suuremmilla tiloilla sioille pystytään usein tarjoamaan keskiarvoa paremmat elinolosuhteet ja hyvinvointi.

Edellytämme kaikilta sikatuottajiltamme Atrian tuotanto-ohjeiden noudattamista. Ne kieltävät niin kutsutun tehotuotannon, jolla tarkoitetaan tuotannon kannattavuuden maksimointia eläinten hyvinvoinnista välittämättä.

Miksi suomalaisen sian saparo on ylpeyden aihe?

Suomalaisen sian saparosta kannattaa olla ylpeä kahdestakin syystä. Ensinnäkin, sian saparoa voidaan perustellusti pitää eräänlaisena eläimen hyvinvoinnin “kuumemittarina”. Hyvinvoinnin vaarantuessa mittari alkaa näyttää punaista ja sika puremaan saparoa. Koska suomalaiset sikatuottajat huolehtivat eläinten hyvinvoinnista tarjoamalla näille kylliksi virikkeitä ja ruokaa, on erityisesti lihasikojen häiriökäyttäytyminen meillä äärimmäisen harvinaista. Ensimmäisenä huonojen elinolosuhteiden aiheuttama häiriökäyttäytyminen ilmenee sioilla nimenomaan saparon puremisena.

Toisekseen Suomessa ei myöskään typistetä sikojen saparoita. Ruotsia, Norjaa ja Islantia lukuunottamatta muualla Euroopassa sikojen saparot typistetään rutiininomaisesti. Toimenpiteen seurauksena olosuhdeongelmista kertovaa saparonpurentaa ei huomata.

Olemme päivittäneet verkko- ja mobiilipalveluidemme tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen ("GDPR") vaatimuksia. Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme verkko- ja mobiilipalveluidemme käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta. Lue lisää.

Ok