Tietoa tilasta
- Tilan isäntä Lauri Kurtelius (s.1973). Avovaimo Katja Tornberg käy töissä tilan ulkopuolella. Perheeseen kuuluvat vuonna 2014 syntynyt Lassi-poika sekä Laurin vuonna 2001 syntynyt tytär Mari.
- Vuodesta 1998 lähtien Kurtelius maatalousyhtymä, jossa ovat mukana Laurin lisäksi vanhemmat Eero ja Eila Kurtelius. Tila siirtyi virallisesti Laurin haltuun vuoden 2014 alusta.
- Harvanmäen tilalla on 80 emakkopaikkaa ja 150 lihasikaa. Porsaat jäävät kasvamaan lihasioiksi omaan sikalaan, ja osa possuista lähtee välitykseen.
- Tilalta laitettiin lehmät pois vuonna 1967.
- Laurin isoisällä oli 1950-luvulla valtion karjuja, jotka hoitivat alueen emakot tiineiksi.
- Peltoa on viljelyksessä 65 hehtaaria, minkä lisäksi naapurin kanssa on sopimustuotantoa.
Possua paistiksi pitoihin, patoihin ja palviin
Harvanmäen tilalla tuotetaan potraa possua paistiksi pöytiin pitoihin, patoihin ja palviin. Tilan isäntä ja sikafarmari Lauri Kurtelius on itsekin innokas ruuanlaittaja.
Sonkajärvellä sijaitsevan tilan porsaat voivat hyvin, sillä ne saavat nauttia komeista järvimaisemista. Harvanmäen 80 emakkoa viettävät sikamaista elämää emakkopihatossa, jossa niillä on mahdollisuus tonkia kuiviketurpeessa ja oljissa. Sioille syötetään lähiruokaa, eli oman pellon viljasta valmistettua velliä.
Tila on toiminut perheyhtymänä vuodesta 1998 lähtien, ja viime vuodet Lauri on hoitanut sitä yhdessä isänsä Eeron kanssa. Kokonaan Laurin vastuulla tila on ollut vuoden 2014 alusta.
Tulevaisuuden kohtalot selvät jo lapsuudessa
Kurteliuksen nuorta isäntää oli jo ehdotettu Maajussille morsian –ohjelmaan, kunnes eräänä kauniina päivänä kävi niin, että morsian Katja Tornberg tuli taloon ilman hakuprosessia Nokialta asti. Katja nimittäin vieraili setänsä luona Laurin naapurissa, ja Lauri kutsui heidät kahville. Loppu on historiaa.
Katja ja Lauri muistivat toisensa lapsuuskesien leikeistä, Katja kun lomaili usein Sonkajärven mummolassaan. Nyt hän siis asuu entisen mummolansa naapurissa.
Perheeseen kuuluvat Laurin vuonna 2001 syntynyt Mari-tytär sekä 2014 syntynyt Lassi-poika. Mari auttelee possujen hoidossa aina kun kerkiää, ja Lassistakin näyttää tulevan innokas traktorimies.
”Marilla on oma puuvartinen lantakola. Itse sain serkultani omatekoisen lantakolan 6-vuotiaana”, kertoo Lauri, joka päätti tulevan ammattinsa jo pikkupoikana.
”Ala-asteella ensimmäisen aineen aiheena oli ”Mikä minusta tulee isona”. Kirjoitin, että minusta tulee isona ”maanviljeliä”, ilman j-kirjainta. Sitä jiitä, eli tekijää olen etsinyt kaikki nämä vuodet”, hän nauraa.
Työ on ollut vaihtelevaa ja monipuolista, ja sitä on aina riittänyt.
”Kahta samanlaista päivää ei tule. Haasteetkaan eivät lopu, kun luonnon kanssa ollaan tekemisissä. Tätä työtä tehdään nöyrin mielin luontoa kunnioittaen.”
Isännällä herkullinen harrastus
Perheen tärkeimmiksi yhteiseksi harrastuksiksi Lauri mainitsee ruuanlaiton ja kotoilun.
Isännän bravuuri on omasta viljapossun lihasta tehdyt kyljykset, eli jytkyt.
”Sahaan kyljykset itse. Ne ovat isoja, semmoisia 300-grammaisia, ja mukana on kunnolla silavaa ja kamaraa. Kyljykset maustetaan grillimausteella ja rypsiöljyllä. Kypsennys tapahtuu 100 asteen lämmössä leivinuunissa. Pari, kolme tuntia annetaan kypsyä. Silava ja kamara mehevöittävät jytkyt paiston aikana”, selvittää isäntä, joka valmistaa jytkyjen kaveriksi rosmariiniperunat ja vihreän salaatin.
Rosmariiniperunat hän kypsentää jytkyuunin jälkilämmössä.
”Perunat keitetään lähes kypsiksi höyrykattilassa, minkä jälkeen ne lohkotaan laakeaan, öljyttyyn vuokaan ja maustetaan mustapippurilla, suolalla, valkosipulinkynsillä, hunajalla, keltasipulilla ja rosmariinilla. Sekaan voi laittaa myös esimerkiksi porkkanaa ja palsternakkaa. Ruuan kruunaa itse poimituista kantarelleista valmistettu kastike, johon tulee sienten lisäksi sipulia, kermaa ja vehnäjauhoja sekä mausteeksi valkopippuria ja suolaa.”
Katjan bravuuri taas on kantarellikastike, johon hän käy poimimassa sienet itse. Mari puolestaan on taitava salaatintekijä.