Tietoa tilasta
- Tilan isäntäpari Jouko (s.1961) ja Marita (s.1960) Riekkinen. Perheessä on kaksi aikuista lasta ja yksi lapsenlapsi.
- Sukupolvenvaihdos on tehty vuonna 1989.
- Sikalan ensimmäinen osa on rakennettu vuonna 1984, josta lähtien tilalla on keskitytty sikojen kasvatukseen. Samana vuonna Joukon vanhemmat luopuivat lypsykarjasta.
- Tilalla on omaa ja vuokrapeltoa yhteensä 83 hehtaaria.
- Anttilan tilan sikala on Atrian ensimmäisiä hybridisikaloita. Hybridiemakko on kahden eri sikarodun risteytys ja lihasikojen emä.
”Sikojen hoito on sitovaa työtä”
Pohjoissavolaisen Anttilan tilan emakot ja osa lihasioista asustavat purupohjapihatossa, jossa saa luvan kanssa harrastaa sikamaisia asioita, eli tonkimista. Tilalla on käytössä vapaa porsitus, eli emakot porsivat pääosin vapaana. Lihasioillakin on pihatossa paljon vapaata tilaa.
”Porsaat menevät pääosin 20 kilometrin päähän nilsiäläiselle sikatilalle, mutta silloin tällöin niitä laitetaan myös välitykseen”, kertoo tilan emäntä Marita Riekkinen, joka miehensä Joukon kanssa otti Anttilan tilan hoitoonsa vuonna 1989. Sikatalous oli valittu tuotantosuunnaksi jo vuonna 1984, jolloin Joukon vanhemmat luopuivat lehmistä.
Siirtymävaiheessa Anttilan navetassa ja vanhassa sikalassa oli vuoden ajan 10 lehmää ja 10 emakkoa. Uuteen sikalaan mahtui 40 emakkoa.
Nykyisin tilalla on paikat 80 emakolle sekä 180 liha- ja siitossialle. Tila on Atrian ensimmäisiä hybridituotantotiloja, eli Riekkiset aloittivat ensimmäisten joukossa hybridiemakoiden kasvatuksen. Tällä hetkellä hybridejä tuotetaan enää vain tilan omiin tarpeisiin. Hybridiemakko on kahden eri sikarodun risteytys ja lihasikojen emä.
Omasta maasta ruokaa eläimille ja taimia savolaismetsiin
Marita on koulutukseltaan puutarhaopettaja, ja Riekkiset ryhtyivätkin kasvattamaan metsäpuutaimia maatilan tuotannon ohessa vuonna 1988. Siitä lähtien Anttilan Taimitarhalta on lähtenyt puuntaimia Pohjois-Savon metsiin paikallisen metsänhoitoyhdistyksen välityksellä.
”Vaikka taimitarhatoiminta on ollut pienimuotoista, se on ollut tilan merkittävä toimeentulon lähde ja tilan toinen tukijalka. Toimintaa ollaan kuitenkin nyt lopettamassa kiristyneen markkinatilanteen vuoksi”, kertoo Marita.
Omaa metsää Riekkisillä on 80 hehtaaria.
Siat saavat rehunsa tilan omilta pelloilta. Kun vuokramaat lasketaan mukaan, viljelyksessä on yhteensä 83 peltohehtaaria.
”Sikojen hoito on sitovaa työtä. On oltava huolellinen ja järjestelmällinen, eikä tästä voi lähteä pois kovin pitkäksi aikaa. Tilanne on se, että yhtäaikaisten lomien järjestäminen on vaikeaa. Toisen on oltava ainakin takapäivystäjänä.”
Vapaa-ajalla nuijan kopinaa ja moottorin pärinää
Työt on jaettu siten, että Jouko hoitaa konehommat ja Marita paperityöt sekä sikojen ruokinnan. Muut sikalatyöt he tekevät porukalla.
Marita on mukana monissa luottamustehtävissä, mm. Rautavaaran kunnanvaltuustossa ja –hallituksessa sekä metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa. Maritan muuhun vapaa-aikaan kuuluu lukeminen sekä lenkkeily koiran kanssa muun liikunnan ohessa. Jouko harrastaa metsästystä sekä moottoripyöräilyä ja –kelkkailua.
Yhteistä vapaa-aikaa Riekkiset viettävät kolmen kilometrin päässä sijaitsevalla järvenrantamökillään.
Kangaslahden kylä on pysynyt elinvoimaisena, vaikka kyläkoulu on jo sulkenut ovensa. Kylällä sijaitsee mm. harrasteilmailijoiden suosima, alkujaan ilmavoimien käyttöön rakennettu Rautavaaran lentokeskus.