"Hienoa tehdä työtä yhdessä puolison ja perheen kanssa"

Westerbackan tilalla Uudessakaarlepyyssä kasvatetaan lihasikoja neljännessä ja kohta jo viidennessäkin polvessa. Nykyinen isäntä Henrik Pott otti vetovastuun tilasta vuonna 1992, ja nyt jo hänen poikansa Sebastiankin on ottamassa vastaan viestikapulaa.
Sebastianille aivan kuten hänen isälleenkin tuleva ammatti oli tiedossa jo varhaisessa vaiheessa. ”Kun aloitin, lihasikapaikkoja oli meillä 120, nyt niitä on 1300”, Henrik kertoo.

Sebastian on hakenut opintojen jälkeen työkokemusta Vöyrissä sijaitsevasta yhdistelmäsikalasta, jossa hän työskenteli kaksi vuotta. ”Minusta tuntuu, että hän on parempi sikojenhoitaja kuin itse olen. Nuoret oppivat ja osaavat vaikka mitä, kun ovat kiinnostuneita. Luulenpa, että minulla oli samanlainen tunne silloin 90-luvun alussa”, isäntä nauraa.

Tila työllistää omasta perheestä kolme henkilöä, sillä myös emäntä Barbro on mukana remmissä. Barbro on koulutukseltaan agrologi. He tapasivat Henrikin kanssa 17-vuotiaina.
Barbron mukaan maatalousyrittäjyydessä on parasta se, kun saa tehdä samaa työtä puolison kanssa yhdessä. ”Maatila on myös hyvä kasvuympäristö lapsille. Meidän kaikki neljä poikaamme oppivat jo pienenä tekemään töitä. Ja vaikka me vanhemmat ollaan oltu aina tässä kotona, lapset eivät ole nähneet meitä koko ajan. Se kasvatti heidät itsenäisiksi ja ottamaan vastuuta”, Barbro kertoo.

Pojat ovat valinneet itselleen käytännönläheiset ammatit: nuorimmainen on hitsaaja, toiseksi nuorin on töissä muovitehtaassa ja vanhin autokorjaamolla. ”He asuvat tässä lähellä ja tulevat tarvittaessa mielellään apuun.”

Työt tilalla on jaettu siten, että Barbro tekee erilaisia korjaus- ja remonttitöitä sekä perinteisiä naisten töitä, Henrik viihtyy traktoritöissä ja Sebastian sikalassa ja pelloilla. Tarvittaessa kaikki osaavat kaikkea. Henrik kertoo tuntevansa työn iloa, kun näkee eläinten kasvavan hyvin ja näyttävän hyvältä.  ”Vielä 1990-luvulla oli paljon häntien pureskelua, mutta nykyään sitä ei enää näe. Samalla kasvu on tuplaantunut. Varmasti jalostuksella on vaikutuksensa myös siihen, etteivät siat ole niin stressiherkkiä. Varmasti voi sanoa, että nämä ovat onnellisia sikoja.” Peltohehtaareja tilalla on viljelyksessä noin 50, ja eläimet syövät paljon ostoviljaa. ”Viljaa ostetaan naapureilta, ja muutenkin teemme paljon yhteistyötä naapureiden kanssa.”

Kotimaisuudella iso merkitys

Sikatilalliset toivovat, että kauppa ja kuluttajat ymmärtäisivät, miten tärkeää on tuottaa lihaa kotimaassa. ”Jos tavoitteena on vain halpa ruoka, siihen kysyntään meidän on vaikea vastata.”

”On hienoa ja ihan kunnia-asia tuottaa puhdasta, kotimaista ruokaa ihmisille, jotka tarvitsevat sitä joka päivä”, sanoo Sebastian Pott. Hän haluaa kehittää tilasta entistä paremman. ”Joka päivä suunnitellaan seuraavaa laajennusta. On hienoa viedä tilaa eteenpäin ja tehdä uusia ratkaisuja”, Sebastian sanoo. Myös hänen tyttöystävänsä Sofie on maatilan tyttö. Nuoret tapasivat Sofien kotitilalla, jossa Sebastian kävi töissä.

Harrastuksena Harrikka-reissut

Henrik ja Barbro Pott harrastavat kesäisin moottoripyöräilyä. Tallissa on Harley-Davidson Electra, jolla Pottit ovat osallistuneet Atrialaisten yhteisille moottoripyöräreissuille.
”Yhteenkuuluvuuden tunne muiden tuottajien kanssa on luja, eikä siinä ryhmässä tule edes kielivaikeuksia: Maanviljelijä ymmärtää toista maanviljelijää.”

 

”Det är trevligt att arbeta tillsammans med maken och familjen”

På Westerbacks gård i Nykarleby föds det upp slaktsvin inom fjärde, och snart femte generationen. Nuvarande ägare Henrik Pott tog över gården år 1992, och redan nu håller hans son Sebastian på att ta över stafettpinnen.

Liksom för sin far, var det blivande yrket i ett tidigt skede klart för Sebastian. ”Då jag började, hade vi plats för 120 slaktsvin, nu har vi plats för 1300”, berättar Henrik.

Sebastian har efter studierna skaffat sig arbetserfarenhet från en integrerad svingård i Vörå, där han arbetade i två års tid. ” Det tycks mig att han är bättre på att ta hand om svinen än jag själv. De unga lär sig och kan vad som helst om de bara har intresse. Jag tror faktiskt att jag hade liknande känsla under början av 90-talet”, skrattar husbonden.

Gården sysselsätter från den egen familjen tre personer då även husmor Barbro deltar i arbetet. Barbro är till skolningen agrolog. Barbro och Henrik träffades som sjuttonåringar.   

Enligt Barbro är det bästa med lantbruksföretagandet att man kan arbeta tillsammans med sin make. ”Lantbruk är också en god uppväxtmiljö för barn. Alla våra fyra pojkar har lärt sig att arbeta redan som små. Fastän vi föräldrar alltid har varit hemma, har barnen inte sett oss hela tiden. Det har uppfostrat dem till att bli självständiga och att ta ansvar”, säger Barbro.

Pojkarna har valt praktiskt inriktade yrken: den yngsta är svetsare, den näst yngsta jobbar på plastfabrik och den äldsta på bilverkstad. ”De bor här nära och kommer och hjälper oss när det behövs”.

Arbetet på gården har uppdelats så att Barbro sköter om olika reparations- och renoveringsarbeten samt traditionella kvinnosysslor, medans Henrik trivs med traktorarbete och Sebastian i svinhuset och på åkern.

Vid behov kan alla allting. Henrik säger att han känner glädje över sitt arbete, då han ser att djuren växer och ser bra ut. ”Ännu på 1990-talet var det mycket svansbitande, men numera ser man det inte. Samtidigt har tillväxten fördubblats.

Säkert har förädlingen också haft inverkan på att svinen inte är så känsliga för stress. Med säkerhet kan man säga att dessa är lyckliga svin.” Gården har cirka 50 hektar odlad åkermark, och djuren äter mycket köpt spannmål. ”Säd köper vi av grannarna, och också i övrigt samarbetar vi mycket med grannarna.” 

Inhemskhet är av stor betydelse

Svinfarmarna hoppas att handeln och konsumenterna skulle förstå hur viktigt det är att producera kött i hemlandet. "Om målet är bara billig mat är det svårt för oss att möta efterfrågan."

"Det är fint och verkligen en hederssak att få producera ren, inhemsk mat för människor som behöver det varje dag", säger Sebastian Pott. Han vill utveckla gården till att bli ännu bättre. "Varje dag planeras följande utvidgning. Det är roligt att vidareutveckla gården och skapa nya lösningar, säger Sebastian. Också hans flickvän, Sofie, är en bondflicka. De unga tu träffades på Sofies hemgård där Sebastian arbetade.

Turer med Harely Davidson som intresse

Henrik och Barbro Pott kör motorcykel på somrarna. I garaget finns en Harley Davidson Electra som paret Pott har deltagit med i Atrias gemensamma motorcykelresa. ”Känslan av samhörighet med de andra producenterna är stark, och det uppstår heller inga svårigheter med språket: Jordbrukaren förstår den andra jordbrukaren.”