"On hienoa nähdä eläinten kasvavan ja viljan kypsyvän"

Björkbackin tilan isäntä Tomas Långgård sai tuntumaa maatilojen arkeen työskennellessään Maalahden kunnan maataloussihteerinä seitsemän vuotta 1990-luvulla. Virkamiehen työ sai jäädä, kun kotitila siirtyi Tomakselle sukupolvenvaihdoksella vuonna 2001. ”Kotona oli niin paljon töitä, että sanouduin irti kunnasta ja aloitin kotona kokopäiväisenä maatalousyrittäjänä. Maataloussihteerinä opin tuntemaan melkein kaikki Maalahden viljelijät, ja se oli hyvä kokemus. Myös maatalouden byrokratian tunteminen on auttanut arjen työssä tilalla.”

Långgårdit rakensivat ensimmäisen sikalansa 700 lihasialle vuonna 1997. Sikalaa laajennettiin 2013, jolloin paikkoja tuli lisää 400. Tomas on tilan neljäs isäntä. Hänen aikanaan tila on kokenut melkoisen muodonmuutoksen. ”Sikala, kuivurit, hallit ja asuinrakennus on tehty isän äidin vanhalle tilalle, eri paikkaan kuin missä vanhempani asuvat.”

Tomas on mukana myös vuonna 2011 rakennetussa Westfarmin emakkosikalassa kolmen muun viljelijän kanssa. Kaikki neljä osakasta saavat possunsa yhteisestä yksiköstä.
”Yksikössä on 500 emakkoa, ja vuodessa tuotetaan 16.000 possua, joita myydään myös Pohjanmaan Lihan kautta. Kun possut saadaan omasta sikalasta, laatu paranee, ja tiedämme tarkalleen, milloin ne tulevat tilalle.” Westfarmissa työskentelee neljä ukrainalaista työntekijää.

Esikoinen isän jalanjäljillä

Vaikka sianlihantuottajien määrä on vähentynyt hurjasti myös Maalahdessa, paikkakunnalla on edelleen noin kymmenen suurta tai keskisuurta yksikköä. Tomaksen perheeseen kuuluvat vaimo Lena sekä neljä lasta: Jens, Andreas, Matias ja Elin. Lenalla on työpaikka päiväkodissa. Jens on isänsä tavoin agrologi ja hankkii tällä hetkellä työkokemusta Kristiinankaupungissa toimivalla nautatilalla.

Tomas harmittelee alan heikkoa kannattavuutta, ja toivoo, että suosta noustaisiin nopeasti ylös.
”Tässä kotona otan yhden päivän kerrallaan. Ehkä lähdemme kehittämään Westfarmin tilasta yksikköä, jossa myös kasvatetaan sikoja.” Maatalousyrittäjän työssä Tomas nauttii vapaudesta ja vaihtelevista päivistä. ”On hienoa nähdä eläinten kasvavan ja viljan kypsyvän.”

Talvella metsässä ja luottamustehtävissä

Björkbackin tila lämpiää hakkeella, joka tulee omista metsistä. Isäntä viettääkin talvisin paljon aikaa metsätöissä. Tomakselle on myös kertynyt monia erilaisia, lähinnä omaan alaan liittyviä luottamustehtäviä, joten aikaa kuluu myös yhteisten asioiden hoitoon.

Långgårdin perheessä syödään paljon lihaa.  ”Kesällä grillaamme usein. Itse pidän varsinkin ribseistä. Niistä tulee todella herkullisia, kun keittää tunnin tai pari ja sen jälkeen grillaa”, myhäilee isäntä, joka suuntaa perheensä kanssa 14 kilometrin päässä sijaitsevalle merenrantamökille aina kun aikaa jää.
”Siellä kalastellaan ja otetaan vähän rennommin.”

”Det är roligt att se djuren växa och säden mogna”

Björkbacks gårds husbonde, Thomas Långgård, fick känslan för jordbrukarens vardag när han på 1990-talet i sju års tid arbetade som jordbrukssekreterare i Malax kommun. Tjänstemannajobbet fick ge vika då hemgården överfördes till Thomas efter generationsväxlingen 2001. "Det var så mycket arbete hemma att jag sade upp mig från kommunen och började arbeta som jordbruksföretagare på heltid. Som jordbrukssekreterare lärde jag känna nästan alla Malaxbönder och det var en bra erfarenhet. Också kunskapen om jordbrukets byråkrati har hjälpt det dagliga arbetet på gården. "

Långgårdarna byggde sitt första svinhus för 700 slaktsvin år 1997. Svinhuset byggdes ut 2013 så att det rymdes 400 djur till. Thomas är gårdens fjärde ägare. Under hans tid har gården genomgått en märkbar förändring.  "Svinhuset, torkarna, hallarna och bostadsbyggnaden har byggts vid fars mors gamla gård, på ett annat ställe än var mina föräldrar bor."

Thomas är också med i det 2011 byggda Westfarms suggsvinhuset tillsammans med tre andra bönder. Alla fyra delägare får sina grisar från den gemensamma enheten.  

Enheten har 500 suggor, och i året produceras 16 000 grisar som också säljs via Österbottens Kött. Då grisarna fås från det egna svinhuset förbättras kvaliteten och vi vet med säkerhet när de kommer till gården. ”Westfarm sysselsätter fyra ukrainska arbetare.   

Den förstfödda i pappas fotspår

Fastän svinköttsproducenternas antal har minskat drastiskt också i Malax finns det på orten fortsättningsvis cirka ett tiotal stora eller mellanstora gårdar. Till Thomas familj hör hustrun Lena samt fyra barn: Jens, Andreas Matias och Elin. Lena jobbar på ett daghem. Jens är liksom sin far agrolog och skaffar sig för tillfället arbetserfarenhet från en nötköttsgård i Kristinestad.

Thomas grämer sig över branschens dåliga lönsamhet och önskar att man snabbt skulle komma sig upp ur svackan. ”Här hemma tar jag en dag i taget. Kanske börjar vi utveckla Westfarmen till en gård där man också föder upp svin.” I arbetet som jordbruksföretagare njuter Thomas av friheten och de omväxlande dagarna. ”Det är roligt att se djuren växa och spannmålet mogna.”

Skogsarbete och förtroendeuppdrag under vintern

Björkbacks gård värms upp med flis från de egna skogarna. Husbonden spenderar också mycket tid i skogsarbete om vintrarna. Thomas har också tagit på sig många olika förtroendeuppdrag, närmast i anslutning till den egna branschen, så tiden går också åt till att sköta föreningsärenden.

I Långgårds familj äts det mycket kött. ”På sommaren grillar vi ofta. Själv tycker jag särskilt mycket om revbensspjäll. De blir väldigt goda då de kokas en timme eller två och sedan grillas”, ler husbonden. Tillsammans med familjen far de alltid när de har tid över till stugan som på 14 kilometers avstånd är belägen vid havsstranden. Där fiskar de och tar det lugnt.