Hyppösen tila
Hyppösen tila
Hyppösen tila
Hyppösen tila

Porsastilat

Hyppösen tila

Tietoa tilasta

  • Isäntäpari Martti ja Päivi Hyppönen ovat toisen polven sikayrittäjiä.
  • Sikatilana vuodesta 1967.
  • Perheeseen kuuluu kolme aikuista lasta: 2 tytärtä ja poika
  • Sukupolvenvaihdos tehty vuonna 1992.
  • Sikalalaajennuksia on tehty neljässä jaksossa 20 vuoden aikana.
  • Lihasikapaikkoja tällä hetkellä 850, emakoita 130.

Riittävästi huolenpitoa ja virikkeitä

Hyppösten sikala toimii ns. yhdistelmäsikalan periaatteella. Kaikki omilta emakoilta syntyneet porsaat kasvavat tilalla teurastamoon lähteviksi lihasioiksi. Porsimiset on rytmitetty kolmen viikon jaksoihin, ja kukin emakkoryhmä porsii noin viikon sisällä. 

”Kun ryhmän emakot porsivat samoina päivinä, pahnueiden tasauksia voidaan tehdä helpommin. Silloin saadaan ylisuurien pahnueiden porsaille elinmahdollisuus, tarvittaessa käytetään ns. apuemakoita porsaiden imettäjiksi”, Päivi ja Martti Hyppönen kertovat.

Emakot imettävät porsaitaan noin neljä viikkoa, minkä jälkeen ne vieroitetaan emästään. Pari viikkoa ennen vieroitusta porsaat totutetaan kuivarehulle, ja kuivarehuruokintaa jatketaan vieroituksen jälkeen. Välikasvatusosastossa porsaille aloitetaan ruokinta liemirehuseoksella.

Emakoiden ja porsaiden hyvinvointi ja terveys ovat Päiville ja Martille sydämen asia. Hoiva ja huolenpito on erittäin tärkeää koko imetysjakson ajan, sekä emakoille että porsaille.

Virikemateriaaleina Hyppösten sikalassa käytetään heinää, olkea, kutteria ja puupölkkyjä. Riittävä määrä virikkeitä edistää sikojen hyvinvointia ja ehkäisee eläinten välistä nahistelua ja hännänpurentaa. 

”Puupölkyt ovat suosituimpia ’leluja’ meidän sikalaosastoilla ja niiden leikkisiä touhuja on hauska seurata.”

Hyvällä rehustuksella kasvua ja terveyttä 

Kasvu vieroitetusta porsaasta lihasiaksi vaatii hyvää ja optimaalista rehustusta. Tärkeää on huolehtia myös imettävien emakoiden ruokinnasta, jotta imevät porsaat saavat riittävästi maitoa kasvuunsa. Sikojen liemiseosruokinta aloitettiin tilalla vuonna 1989, ja tällä hetkellä sioille valmistetaan viittä erilaista liemiseosta.

Tilan omilla ja vuokrapelloilla viljellään ohraa, vehnää, kauraa ja härkäpapua, ja koko sato käytetään sikojen ruokintaan. Kotimaista härkäpapua on viljelty Hyppösten mailla jo useamman vuoden ajan ja rehustuksessa käytetään vain kotimaisia raaka-aineita. 

”Härkäpapu on hyvä valkuaisrehu ja sen suhteen olemme omavaraisia.”

Liikunnasta ja lomajaksoista puhtia työhön

Yhdistelmäsikalan työt ja maatilan vuotuinen kierto työllistävät molemmat kokopäiväisesti. Isäntäpari tekee töitä sekä sikalassa että maatalouskoneiden puikoissa. Peltotyöt kuormittavat keväästä syksyyn, mutta ne kuuluvat työnkuvaan ja ovat osa elämäntapaa maatilayrityksessä. 

Tilalla ei työskentele vakituisesti työntekijöitä, mutta suurena apuna tilan töissä on agrologiksi opiskeleva poika. Lomajaksojen aikana sikalassa käytetään myös kunnan järjestämää lomitusapua.

”Muutamien päivien lomajaksot silloin tällöin antavat uutta puhtia jaksamiseen.”

Vaikka maatilalla on riittävästi töitä molemmille, jaksaa isäntäpari olla mukana myös erilaisissa luottamustehtävissä. Liikkumisesta töiden lomassa on tullut molemmille tärkeä henkireikä, sillä liikunta tuo arkiseen elämään sekä fyysistä että psyykkistä jaksamista.

Hae Atrian Tiloja