Ulkoilevatko naudat?
Ulkoilun määrä vaihtelee navettatyypin ja naudan kasvuvaiheen mukaan, mutta jo eläinsuojelulaissa määrätään, että lehmien on päästävä jaloittelemaan.
Useimmilla tiloilla emolehmät ovat vasikoidensa kanssa ulkona laitumella aina keväästä pitkälle syksyyn saakka, ja joillakin tiloilla emolehmät ulkoilevat talvellakin.
Kylmäpihatoissa eläimet liikkuvat vapaasti ja niillä on käytettävissään suojaisa ja pehmeä makuupaikka. Monen pihaton yhteydessä on ympäri vuoden käytössä oleva jaloittelutarha.
Hoidetaanko nautoja yksilöllisesti?
Tuottajat tarkkailevat nautojen hyvinvointia päivittäin. Eläinten hoitajat huolehtivat siitä, että sairastuneet yksilöt saavat tarvitsemansa hoidon mahdollisimman nopeasti. Naudat tunnistetaan yksilöllisestä korvamerkinnästä.
Kuinka varmistetaan nautojen hyvinvointi tiloilla?
Päivittäisen omatoimisen hyvinvoinnin tarkkailun lisäksi kaikki naudantuottajamme ovat sitoutuneet Atrian tuotanto-ohjeisiin ja kansallisen tason hyvinvointistandardeihin (NASEVA-järjestelmä). Useat tuottajat ovat sitoutuneet myös kansallista lainsäädäntöä tiukempiin, EU:n hyvinvointituen ehdot täyttäviin kasvatusnormeihin. Standardien noudattamista tiloilla seurataan säännöllisillä eläinlääkärin tekemillä tarkastuskäynneillä. Eläinlääkäri tekee käynnillään havaintoja nautojen terveydentilasta sekä muista eläinten hyvinvoinnin osa-alueista. Eläinlääkärin tekemät havainnot välittyvät suoraan Atrialle Naseva-järjestelmän kautta. Mikäli jonkun tilan tuotantotuloksissa havaitaan jotain eläinten heikentyneeseen hyvinvointiin viittaavaa, ottaa Atria aina yhteyttä kyseiseen tilaan tilanteen korjaamiseksi.
Vasikat nupoutetaan, jotteivät ne vahingoittaisi toisiaan sarvillaan. Atria edistää eläinten hyvinvointia tukemalla rahallisesti vasikoiden nupouttamista eläinlääkärin antamassa anestesiassa.
Miten suurissa yksiköissä naudat kasvavat?
Nautatiloja on monenkokoisia. Puolet maitorotuisista sonneista tulee keskikokoisilta tiloilta, joilta myydään 40-200 sonnia vuodessa. Maitorotuisista teuraslehmistä puolet taas tulee alle kymmenen lehmää vuodessa myyviltä tiloilta.
Millä nautoja ruokitaan?
Tärkein osa nautojen ravintoa on oman tilan nurmirehu. Ravinnon monipuolisuuden takaamiseksi ruokinnassa käytetään lisäksi ostorehua, josta nauta saa tarvitsemansa ravinteet. Tarkkojen analyysien perusteella valitut ostorehut sisältävät esimerkiksi valkuaista ja kivennäisaineita. Eläinten ruokinnassa pystytään hyödyntämään myös elintarvikkeiden valmistuksessa syntyviä sivutuotteita. Esimerkiksi leipomoiden ylimääräiset leivät ja oluenvalmistuksessa syntyvä mäski sopivat nautojen ruokintaan mainiosti.
Ovatko naudat kytkettyinä?
Suurin osa lihanaudoista elää ja kasvaa vapaina karsinoissaan. Osa lypsylehmistä kasvaa parsinavetoisssa kytkettyinä. Myös parsinavetoissa kasvavat eläimet pääsevät eläinsuojelulain määräysten mukaisesti jaloittelemaan kesäisin.
Miten nautojen mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen taataan?
Tiloilla huolehditaan nautojen mahdollisuudesta lajityypilliseen käyttäytymiseen useilla tavoilla.
Emolehmien vasikoineen annetaan laiduntaa koko kesä ulkona. Navetoissa nautojen vapaan liikkumisen mahdollistava pinta-ala on kasvanut kasvattamoita modernisoitaessa. Lihanaudat kasvavat vapaina lajitovereidensa kanssa samassa karsinassa. Karsinassa eläimillä on mahdollisuus liikkua vapaasti, hoitaa kehoaan ja levätä luonnollisessa asennossa. Vapaan liikkumisen ansiosta myös vasikat pääsevät leikkimään keskenään.
Nautojen lajityypillisestä käyttäytymisestä huolehditaan myös tarjoamalla eläimille vapaasti korsirehua ja vettä. Vasikoiden juottamisessa käytetään tutteja, joista eläimet saavat juoda oman tahtonsa mukaan. Tuottajat kehittävät jatkuvasti uusia kasvatusmuotoja eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi.
Mikä on nautojen tautitilanne Suomessa?
Suomessa nautojen terveystilanne on kansainvälisesti vertailtuna erinomainen. Suomalainen nautakarja on vapaa muualla maailmassa valitettavan yleisistä sairauksista, kuten nautatuberkuloosista sekä IBR- ja BVD-taudeista. Suomalaisilla nautatiloilla todetaan EHEC- ja salmonellabakteeritapauksia selvästi harvemmin kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa. Mikäli yksittäisellä naudalla todetaan salmonellatartunta, kaikki tilan eläimet asetetaan myyntikieltoon. Myyntikielto on voimassa niin pitkään, kunnes tartunnan leviämisvaara on saatu estettyä. Muista EU-maista poiketen todettuihin EHEC-tartuntoihin puututaan Suomessa tartuntatilalla tehtävillä toimenpiteillä.
Mitä eroa on tehotuotannolla ja tehokkaalla tuotannolla?
Tilalla, jossa on panostettu tuotannon tehokkuuteen, jää tuottajalla enemmän aikaa varsinaiseen eläinten hyvinvoinnin tarkkailuun ja tilan toiminnan kehittämiseen. Tehokkuus tarkoittaa toimivia rutiineja tilan arjessa, eli esimerkiksi eläinten ruokinta ja navettojen puhtaanapito on järjestelmällistä. Tehokasta on myös oman pellon viljan käyttö nautojen ruokinnassa. Itse kasvatettua viljaa käytettäessä rahaa ja aikaa ei kulu ostorehun hankintaan.Tehokas tuotanto, jossa naudan lajityypilliset tarpeet otetaan huomioon, ei ole haitaksi eläimen hyvinvoinnille. Päinvastoin, kun tilan arjessa kaikki toimii jouhevasti, myös eläimet voivat paremmin.
Edellytämme kaikilta naudantuottajiltamme Atrian tuotanto-ohjeiden noudattamista. Ne kieltävät niin kutsutun tehotuotannon, jolla tarkoitetaan tuotannon kannattavuuden maksimointia eläinten hyvinvoinnista välittämättä.
Millainen on hyvinvoiva nauta?
Eläin voi hyvin silloin, kun se saa toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistään, liikkua vapaana, sekä syödä ja juoda riittävästi ja oikein. Hyvinvoiva nauta on luonnollisesti myös terve, eikä joudu kokemaan pelkoa tai kipua.
Nautojen hyvinvointi riippuu erityisesti niiden hoitajan ammattitaidosta. Ammattitaitoinen hoitaja varmistaa nautojen hyvinvoinnin pitämällä eläinten elinolosuhteet optimaalisena, sekä ruokkimalla eläimiä riittävästi ja oikein.
Vaikuttaako tilan koko nautojen hyvinvointiin?
Eläinten hyvinvointi riippuu hoitajan ammattitaidosta sekä eläinten hoitoon käytettävissä olevasta ajasta ja muista resursseista. Tilakoolla ei ole siihen suoraa vaikutusta.
Miksi eläimiä ei kasvateta mahdollisimman luonnollisesti?
Vapaana kasvaneet naudat eivät välttämättä voi karjatilalla kasvatettuja lajitovereitaan paremmin. Usein nautojen hyvinvoinnin mittarina käytetään niiden hedelmällisyyttä. Karjasuojassa kasvanut nauta saa useimmiten enemmän terveitä jälkeläisiä kuin villinä luonnossa kasvanut lajitoverinsa. Osa naudoista laiduntaa keväästä syksyyn ulkona, mutta tällöinkin vastuu eläimen hyvinvoinnista säilyy tuottajalla. Luonnossa villinä laiduntavat naudat ovat jatkuvasti sääolojen armoilla ja voivat kärsiä erilaisista vaivoista, kuten esimerkiksi syöpäläisistä.