Rudströmin tila
Rudströmin tila
Rudströmin tila
Rudströmin tila

Nautatilat

Rudströmin tila

Tietoa tilasta

  • Tila ollut suvun hallussa 1600-luvulta lähtien.
  • Kaj-Oskar Rudström (s. 1981), on tilan kymmenes isäntä. Puoliso Carina (s. 1990)
  • Perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta.
  • Pihattonavetassa on noin 100 lypsylehmää. Nuorkarjaa on noin 200.
  • Lypsyrobotti on ollut käytössä kuusi vuotta.
  • Peltopinta-alaa on reilut 200 hehtaaria.

 

  • Gården har ägts av samma släkt sedan 1600-talet.  Kaj-Oskar (f. 1981) Rudström är den tionde husbonden på gården. Fru Carina Rudström (f. 1990). Familjen har två barn. 
  • Gården har två stöttepelare: mjölk- och köttproduktion. I driftsstallet finns ungefär 100 mjölkkor. En mjölkningsrobot togs i bruk för sex år sedan. Det finns ungefär 200 ungdjur.
  • Åkerarealen uppgår till drygt 200 hektar, av vilket hälften är spannmål och hälften gräs.

”Hienointa on kevättöiden aika”

”Tuntuu hienolta, kun lumi keväällä sulaa ja pääsee peltotöihin. Viihdyn myös navetassa, sillä päivät siellä ovat aina erilaisia. Tulee hyvä mieli, kun näkee eläinten olevan terveitä ja voivan hyvin”, kertoo Kaj-Oskar Rudström, jolla on Kruunupyyssä maito- ja lihakarjatila.

Navetassa on sata lypsylehmää sekä parisataa hiehoa, vasikkaa ja sonnia.

”Kasvatamme kaikki itse. Tämä systeemi on ollut meillä aina ja se on toiminut hyvin. Kun sonneja joka tapauksessa tulee, mielellämme kasvatamme ne itse.”

Vasikoille juotetaan kahden kuukauden ajan omalla tilalla valmistettua piimää. Isännän mukaan piimäresepti toimii mainiosti ja vasikoiden mahat pysyvät hyvässä kunnossa.

Lypsyhommat Rudströmin tilalla hoitaa robotti, mutta työtä riittää myös Kaj-Oskarille ja hänen vaimolleen Carina Rudströmille.

”Aina on semmoisia lehmiä, jotka eivät aluksi halua mennä robotille. Joitakin täytyy ohjata joka päivä.”

Vasikoita syntyy välillä viisikin saman päivän aikana. Usein poikiminen ajoittuu lauantai-iltaan tai sunnuntaiaamuun, joten kevennetyn viikonlopun vietto ei useinkaan ole mahdollista.

”Siihen on jo tottunut. Yleensä poikimiset sujuvat poikimiskarsinassa ilman apua, mutta välillä täytyy auttaa.”

Työn sisältö pysynyt samana

Kaj-Oskar aloitti isäntänä tammikuussa 2013. Tila toimi aiemmin maatalousyhtymänä, jossa olivat mukana myös hänen isänsä ja äitinsä. Vanhemmat ovat nyt eläkkeellä ja yhtymä on purettu.

”Oikeastaan mikään ei ole muuttunut, sillä olen tehnyt työtä tässä samalla tavalla aina.”

Carinan ja Kaj-Oskarin perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta. Carina työskenteli aiemmin leipomossa, mutta nyt hän on päätoiminen emäntä ja tekee tilan töitä miehensä rinnalla. Myös Kaj-Oskarin vanhemmat ovat edelleen apuna.

”Omalla väellä olemme pärjänneet. Kesällä kyllä tarvitsemme urakoitsijoiden apua, sillä yleensä otamme kesän aikana kolme rehusatoa.”

Kaj-Oskar on aina nauttinut maatilan töistä. Hän ei ole koskaan miettinyt mitään muuta ammattia itselleen, vaan jäi kotitilalleen heti armeijan jälkeen.

”Työ on ainoa harrastukseni. En kaipaa muuta. Tästä minä pidän.”

“Vårbruket är den finaste tiden”

-”Det känns fint när snön smälter på våren och man kommer ut på åkern. Jag trivs också i kostallet, för där är alla dagar olika. Jag blir också glad när jag ser att djuren är friska och mår bra”, berättar Kaj-Oskar Rudström, som har en mjölk- och köttboskapsgård i Kronoby.

I kostallet finns 100 mjölkkor och ett par hundra kvigor, kalvar och tjurar.

“Vi föder upp alla djur själva. Vi har alltid haft det systemet och det har fungerat bra. Då det ändå föds tjurar så föder vi gärna upp dem själva.”

Kalvarna får under två månaders tid dricka surmjölk som producerats på egen gård. Enligt husbonden fungerar surmjölksreceptet utmärkt och kalvarnas magar hålls i gott skick.

På Rudströms gård sköts mjölkningen av en robot men det finns gott om jobb också för Kaj-Oskar och hans fru Carina Rudström.

“Det finns alltid kor som till en början inte vill gå till roboten. En del måste styras dit varje dag.”

Ibland föds det upp till fem kalvar samma dag. Ofta sker kalvningen på lördagskvällen eller söndagsmorgonen, så det är sällan möjligt att ha ett lite lättare veckoslut.

”Vi är redan vana vid det. Vanligen sker kalvningen i kalvningsbåset utan hjälp, men ibland behöver man hjälpa till.”

Kaj-Oskar började som husbonde januari 2013. Gården var tidigare en gårdssammanslutning, där också hans pappa och mamma var med. Föräldrarna är numera pensionerade och sammanslutningen upphävd.

“Egentligen har ingenting förändrats, eftersom jag har gjort det här jobbet på samma sätt redan i sju års tid.”

Carina och Kaj-Oskar har 2 små barn. Carina arbetade tidigare på bageri men nu är hon husmor på heltid och arbetar på gården vid sin mans sida. Kaj-Oskars föräldrar hjälper även till vid gården.         

“Vi har klarat oss med eget folk. Sommartid behöver vi hjälp av entreprenörer, eftersom vi vanligtvis tar tre foderskördar per sommar.”

Kaj-Oskar har alltid njutit av arbetet på gården. Han har aldrig övervägt något annat yrke, utan stannade hemma på gården genast efter militärtjänstgöringen.

“Jobbet är min enda hobby. Jag saknar inget annat. Det här tycker jag om.”

Hae Atrian Tiloja