Rauhalan tila
Rauhalan tila
Rauhalan tila
Rauhalan tila

Nautatilat

Rauhalan tila

Tietoa tilasta

  • Pöytsiän kylässä sijaitsevan sukutilan juuret ulottuvat vuoteen 1612.
  • Tilalliset Kati (s. 1971) ja Timo (s. 1971) Mankki ovat tilan 13. isäntäpari. Perheeseen kuuluu neljä, vuosina 2000-2007 syntynyttä tytärtä. 
  • Sukupolvenvaihdos tehtiin 1999. Kuusi vuotta sitten Mankit alkoivat viljellä myös Katin kotitilaa. Tilat yhdistyivät hallinnollisesti kaksi vuotta sitten.
  • Lypsyrobotit otettiin käyttöön vuonna 2012.
  • Tilalla on peltoa 100 hehtaaria.
  • Tila työllistää ulkopuolisia urakoitsijoita ja työvoimaa kiireisimpinä aikoina lannanlevityksessä ja kasvinsuojelussa.

Onnellisia perhetapahtumia navetassa harva se päivä

Kouvolassa tuotettiin viime vuonna yli 27 miljoonaa litraa maitoa. Toimivia maitotiloja oli 110 ja lypsylehmiä yhteensä 3700 lypsylehmää.

Timo Mankin isännöimällä Rauhalan tilalla on pitkät perinteet, sillä vanha sukutila on tuottanut maitoa kansalle jo satojen vuosien ajan. Vuosi 2012 pääsee historiaa, sillä silloin tilalla aloitettiin robottilypsy. Kaksi robottia hoitaa yhteensä noin sadan lehmän lypsämisen.

Timosta tuli Pyötsiän kylässä sijaitsevan kotitilansa isäntä vuonna 1999. Itse asiassa Mankin perheellä on hoidossaan kaksi tilaa, sillä myös Timon vaimon Katin kotitila Miehikkälässä siirtyi tilakaupalla osaksi Rauhalan tilaa kuusi vuotta sitten. Tilat muodostavat nyt yhden kokonaisuuden, vaikka ne sijaitsevat 60 kilometrin päässä toisistaan.

”Tiloja hoidetaan samoilla koneilla. Toinen on viljatilana ja tässä kotona on nurmituotantoa navetan ympärillä”, kertoo Timo.

Mankilla on naapurin kanssa niittosopimus, mikä tarkoittaa sitä, että tila saa levittää lantansa naapurin vuoroviljelypelloille ja korjata nurmen.

”Tällainen naapuriyhteistyö on aivan ehdoton juttu. Meillä kokonaispeltoala kyllä riittäisi, mutta välimatkaa Miehikkälän pelloille on liikaa.”

Rauhalan maatilalla eletään onnellisia perhetapahtumia harva se päivä, sillä vasikoita syntyy vuodessa noin 120. Sonnivasikat lähtevät tilalta Atrian välitykseen. Lehmien tiineyttämisessä pyritään käyttämään sukupuolilajiteltua siementä, joka mahdollistaa valinnan lehmä- ja sonnivasikan välillä jo etukäteen.

Ylpeys omasta tilasta vaatii tekemään työn viimeisen päälle

Timo ei ole koskaan pelännyt työntekoa. Hän jäi mielellään maatilan isännäksi, eikä kokenut sitä velvollisuudeksi. Hän kuitenkin tuntee, että sukutilan pitkät perinteet velvoittavat tekemään työn viimeisen päälle hyvin.

”Jos ei tykkää lehmistä ja työnteosta, kannattaa miettiä jotakin muuta kuin lehmien pitämistä.”

Työtä riittää, vaikka navetassa onkin kaksi robottia.

”Kun miettii, miksi joka aamu jaksaa nousta töihin, kyllähän se liittyy siihen, että saa tehdä työtä oman tilan hyväksi. Ja onhan tässä joustavat työajat ja työpaikka lähellä. Vaikka työmäärä ei yhtään ole vähentynyt, robottien ansiosta olen saanut pelata juniorijalkapalloa kesällä enemmän kuin koskaan ennen”, tuumaa isäntä ja viittaa tyttäriensä harrastukseen.

Kati päätti jäädä omalle tilalle töihin työskenneltyään 10 vuotta opettajana ja opinto-ohjaajana.

”Kelithän ne työt tekee” on tuttu sanonta Rauhalan tilalla. 

”Vuonna 2014 saatiin hyvälaatuinen säilörehusato, mutta kuivan kesän takia määrä oli pienempi kuin keskimäärin. Kiitos hyvälaatuisen säilörehun maitotuotos on kasvanut ja keskituotos noussut yli 10.000 kiloon.” 

Timon mukaan maatalousyrittäjyys on myös kansainvälistä bisnestä, jossa esimerkiksi kielitaito on välttämättömyys.

”Markkinat eivät ole Suomessa, vaan myös muualla. Yhtään ei ole pahitteeksi sekään, että vaimo on agronomi ja yritystalouden lehtori.”

Tilan kuvat: Katja Juurakko / Kouvolan Sanomat

Hae Atrian Tiloja