Kelokosken maatila
Kelokosken maatila
Kelokosken maatila
Kelokosken maatila

Nautatilat

Kelokosken maatila

Tietoa tilasta

  • Tilan isäntäpari Jukka Mikkonen ja Outi Reinikainen-Mikkonen
  • Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1991
  • Vasikkakasvattamoyhtiö Nautakarelia Oy aloitti toimintansa vuonna 2003. 
  • Kasvattamossa on kerrallaan noin 300 nautavasikkaa, vuoden aikana siellä käy kasvamassa noin 800 vasikkaa.
  • Peltopinta-alaa Kelokosken maatilalla ja Nautakarelia Oy:llä on yhteensä hieman yli 100 hehtaaria.

Maatila kahden kunnan rajalla

Kolmesataa pikkuvasikkaa ja lähes sata sonnia asuu nurmeslaisten Jukka Mikkosen ja Outi Reinikainen-Mikkosen navetoissa. Heidän yrityksensä Nautakarelia Oy on seutukuntansa suurin vasikkakasvattamo.

Ylä-Karjalassa toimiva Mikkosten tila, eli Kelokosken maatila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1932.

”Ukkini tuli tähän mummon kanssa nuorenaparina. Paljon on sen jälkeen ollut muutoksia ja erilaisia kuvioita. Tarina on pitkä ja monimutkainen”, toteaa Jukka, jonka vastuulle tila tuli sukupolvenvaihdoksella vuonna 1991.

Tilalla tuotettiin maitoa aina vuoteen 2006 saakka.

Nautakarelia Oy:llä oli alun perin yhteensä viisi maatilaomistajaa, mutta myöhemmin yritys siirtyi kokonaan Jukalle ja Outille.

Koti kaupungissa, vasikat naapurikunnassa

Vasikkakasvattamo toimii Nurmeksen naapurikunnan, Valtimon puolella. Jukka ja Outi perheineen ja hevosineen asustavat Nurmeksessa.

”Me asutaan siis kaupungissa ja käydään Valtimolla töissä, isäntä nauraa ja kertoo osan pelloista olevan puoliksi Nurmeksessa ja puoliksi Valtimolla.”

”Kasvattamo on entisellä koulun tontilla. Kun koulu aikoinaan lakkautettiin, tiloihin perustettiin kynttilätehdas, joka paloi vuonna 1982. Vuosituhannen vaihteessa me sitten ostettiin paikka 4H-yhdistykseltä.”

Vasikat tulevat Nautakarelian kasvattamoon pääasiassa Pielisen Karjalan sekä Kainuun ja Pohjois-Savon alueelta. Nuorimmat tulokkaat ovat vain kymmenen päivän ikäisiä ja vanhimmat noin neliviikkoisia. Vasikat viipyvät Mikkosten hoteissa noin puolivuotiaiksi.

Hevoset mukana uusperheen arjessa

Tilalla on yksi ulkopuolinen työntekijä, nuorimies, joka toimii myös hevosenkengittäjänä.

”Täällä Nurmeksessa on paljon hevosia, meilläkin niitä on kahdeksan”, kertoo Jukka.

Työt maatilalla ovat niin vaihtelevia, ettei isäntä muista vielä koskaan eläneensä kahta samanlaista päivää.

”Vaihtelevuus tässä työssä juuri parasta onkin.”

Jukalla ja Outilla on uusperhe, johon kuuluu yhteensä viisi lasta. Osa lapsista on jo aikuisia, ja lapsenlapsikin on Jukalle jo siunaantunut. 

Hae Atrian Tiloja