Kytölä & Muhosen tila
Kytölä & Muhosen tila
Kytölä & Muhosen tila

Nautatilat

Kytölä & Muhosen tila

Tietoa tilasta

  • Tilalliset Kai Kytölä ja Marjo Muhonen. Perheeseen kuuluu viisi lasta.
  • 140 eläintä, joista puolet on lypsäviä ja puolet nuorkarjaa.
  • Robottinavetta valmistunut 2007
  • Peltoa noin 120 hehtaaria

Viljonkan vasikka on nimeltään Haisuli

Jalasjärveläisellä Kytölä & Muhosen tilalla lypsyhommat on uskottu robotille. Kai Kytölän ja Marjo Muhosen robottinavetassa asustaa tilanteesta riippuen 65-70 lehmää. Lypsyrobotti hankittiin uuteen navettaan kuusi vuotta sitten. Kain vanhemmat ostivat Ylivallin kylässä sijaitsevan Pihlajan tilan omistukseensa 1960-luvulla ja aloittivat lypsykarjan pidon. Sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2002. Kai oli siinä vaiheessa jo siirtynyt päätoimiseksi viljelijäksi. Niin hän kuin vaimo Marjokin ovat koulutukseltaan agrologeja ja molemmat työskentelivät Pro Agrialla maitotilaneuvojina. Marjo jäi kokonaan oman tilan palvelukseen viidennen lapsen syntymän jälkeen. Lapset ovat iältään jo 10-18-vuotiaita, ja jokaiselle riittää töitä kotitilalla. Vaikka robotti hoitaa lypsämisen, Marjon mukaan navetassa on käytävä joka päivä vähintään kaksi kertaa. -Aamuisin minä menen robottinavettaan ja mies toiseen navettaan, jossa meillä on nuorkarja. Kesällä muu aika päivästä kuluu pellolla. itse olen mukana kylvötöissä ja rehunteossa, ja talvisin hoidan enemmän paperihommia, kun taas Kai keskittyy rakennusten kunnossapitoon, koneiden huoltoon ja metsätöihin. Robotti mahdollistaa joustavat työajat, eli navettaan ei ole pakko mennä aamukuudelta, ja jos päivällä on menoa, ilta-askareet voivat vähän odottaa. Ulkopuolista työvoimaa tilalla ei ole, mutta naapurissa asuvat Kain vanhemmat sekä lähistöllä asuva eno auttavat tarpeen mukaan. Muutamana kesänä tilalla on ollut myös työharjoittelijoita.

Konkarilehmiä ja vastasyntyneitä vasikoita

Lehmien keski-ikä Kytölä & Muhosen tilalla on noin viisi vuotta. Vanhimmalla, yli sata tuhatta litraa lypsäneellä lehmällä on ikää jo 15 vuotta. Nuorkarja, eli hiehot asustavat pihattonavetassa noin kaksivuotiaaksi, jolloin ne poikivat ensimmäisen kerran. Ennen poikimista ne siirretään lypsävien lehmien joukkoon robottipihattoon. Pikkuvasikat majailevat omassa osastossaan hiehonavetassa. Lehmät poikivat olkipohjaisessa poikimakarsinassa, jossa emä hoitaa vasikkaansa kaksi ensimmäistä päivää. -Yleensä poikiminen sujuu ilman ihmisen apua ja pelkkä valvonta riittää. Toisinaan sitten tarvitaan apua. Vasikka voi olla väärässä asennossa vaikkapa takajalat edellä, jolloin tulee kiire auttaa vasikka ulos, ettei se tukehtuisi.

Sosiaalisesta mediasta apua vasikoiden nimeämiseen

Syntymän jälkeen lehmävasikoille annetaan nimet. Tänä vuonna syntyneiden vasikoiden nimet alkavat K-kirjaimella ja ensi vuonna L-kirjaimella. Vasikoiden nimeämisessä Marjo saa apua lapsilta ja joskus myös Facebook-kavereiltaan. -Vasikan nimi johdetaan emän nimestä, joten Muumi-suvussa Viljonkan vasikka on Haisuli ja Haisulin vasikka on kummitus. Kytölä & Muhosen tilalta lähtee vuosittain 30-40 noin kolmen viikon ikäistä sonnivasikkaa Atrian välitykseen. Kain ja Marjon päivät ovat työntäyteisiä, eikä aamulla voi koskaan tietää, millainen päivästä tulee. -Parasta tässä on oma vapaus, se, että voi suunnitella työnsä eikä tarvitse olla naimisissa kellokortin kanssa. Vähän kuin yrittäjiähän me ollaan, ja tietenkin tässä on hyvät ja huonot puolensa. Uhkakuvia ja riskejä leijuu ilmassa, eikä aina riitä, että yrittää tehdä parhaansa. Byrokratiakaan ei kesken lopu, mutta kaikesta huolimatta työ on Marjon mielestä niin kivaa, ettei sitä enää muuhun vaihtaisi. -Eläinten hoitaminen on kyllä mukavaa työtä. Onneksi olemme molemmat olleet palkkatyössäkin. Jos olisi jääty heti tähän, ehkä myöhemmin alkaisi kaduttaa, kun ei tullut kokeiltua mitään muuta.

Hae Atrian Tiloja

Olemme päivittäneet verkko- ja mobiilipalveluidemme tietosuojaselosteen vastaamaan EU:n tietosuoja-asetuksen ("GDPR") vaatimuksia. Tietosuojaselosteessa kerromme, mitä henkilötietoja keräämme verkko- ja mobiilipalveluidemme käyttäjistä, miten käytämme niitä ja miten huolehdimme niiden suojaamisesta. Lue lisää.

Ok