Atrialaisia kanatiloja on kymmeniä. Yhteistä kaikille on vastuullinen toiminta: se näkyy mm. siinä, että päivittäiset askareet ovat hyvin samanlaiset joka tilalla. Linnuista huolehditaan yhteisesti sovitulla tavalla. Se takaa hyvän elämän linnuille ja turvalliset ja laadukkaat kanatuotteet kaikille hyvän ruuan ystäville.
Arki kanatilalla - tilallinen Jussi Haapoja kertoo
Jussi Haapoja pyörittää Haapojan perhetilaa Kurikassa. Hän kertoili arjesta kanatilalla.
Kanan elämässä untuvikkoaika eli ensimmäinen elinviikko on hoidollisesti eniten työtä vaativa. Silloin luodaan pohja parven hyvälle ja terveelle kasvulle. Untuvikot tuodaan laatikoissa Atrian hautomolta ja ne puretaan nopeasti huolellisesti pestyyn, lämpimään halliin, uusien puhtaiden pehkujen päälle.
Tilalla on tehty paljon työtä ennen tätä h-hetkeä. Edellisen parven jäljiltä jäänyt vanha pehku on ajettu pois. Halli on ensin kuivapuhdistettu, jonka jälkeen se pesty huolellisesti. Pesun jälkeen kaikki paikat on desinfioitu. Kaikkien laitteiden toimivuus on tarkistettu ja hallissa on myös tehty mahdolliset tarvittavat suuremmat huolto- ja korjaustyöt, joita ei voida tehdä silloin kun linnut ovat hallissa. Aikaa edellisen erän teuraaksi lähettämisen ja uusien untuvikkojen saapumisen välillä on keskimäärin 2,5 – 3 viikkoa.
Untuvikot puretaan laatikoista tasaisesti halliin juoma- ja ruokintalinjojen läheisyyteen. Pikku-untuvikoille levitetään rehua jo valmiiksi aluspapereille. Aluspapereita käytetään ensimmäisinä päivinä varmistamaan, että untuvikot oppivat löytämään ruuan mahdollisimman helposti. Perhetillaset viettävät untuvikkoaikana kanalassa paljon aikaa seuraten pienten untuvikkojen kotiutumista. Halli on lämmitetty pikku-untuvikkoja varten 34 – 35 asteeseen. Lämmön lisäksi valo on tärkeää. Ensimmäisenä päivänä valot ovat pois päältä vain tunnin ajan. Pimeää aikaa lisätään tunti päivässä niin, että viikon iässä kanoilla on pimeää eli yötä jo 6-8 tuntia. Näillä yöunilla edetään koko kasvatuskausi loppuun asti. Raikasta, puhdasta vettä kana saa juomanipoista aina halutessaan. Myös ruokaa on on tarjolla koko ajan, jolloin kana voi syödä silloin kun haluaa.
Jussi kertoo, että tavallisesti, kun untuvikkoaika on ohi, hän lähtee hallille noin klo 8 aikoihin. Hallissa valot ovat syttyneet jo klo kuudelta. Ovella Jussi jättää ulkovaatteet ja kengät niille varattuun tilaan ja siirtyy ns. hygieniarajan toiselle puolelle, pesee kätensä ja pukeutuu haalareihin ja kenkiin, jotka ovat hallikohtaiset. Jussi muistuttaa, että tämä on Atria Perhetilojen keskeisiä toimintaperiaatteita. Tällä estetään kaikenlaisten pöpöjen pääsy kanalaan. Tulokset näkyvät ihan oikeasti. Esimerkiksi Haapojan tilalla ei ole koskaan tarvittu yhtäkään antibioottikuuria sinä 20 vuoden aikana, kun lintuja on kasvatettu. Kuluttajat voivatkin hyvillä mielin syödä Atrian kanaa: ei tarvitse pelätä antibioottijäämiä eikä myöskään salmonellaa. Sitäkään ei Haapojan tilalta (kuten ei muiltakaan Atria Perhetiloilta) ole löydetty vielä koskaan, huolimatta siitä että näytteet otetaan jokaikisestä lintuerästä. Tutkittu juttu siis!
Ensimmäisen silmäyksen Jussi luo halliin valvontatilan ikkunasta. Seuraavaksi Jussi yleensä silmittelee ohjauslaitteita: mm. onko lämpötila kohdallaan ja toimiiko ilmanvaihto moitteettomasti. Automatiikkaa on paljon ja se helpottaa työtä valtavasti. Sitten kierros itse hallissa. Jussi kulkee rauhallisesti hallissa edestakaisin seuraten lintujen käyttäytymistä. Hän muistuttaa, että automatiikan ohella tarvitaan ihmissilmää ja nenää. Niitä ei mikään voita. Jos hallissa on kuolleita lintuja, ne kerätään pois tällä kierroksella ja toiseen kertaan vielä iltakierron aikana. Lintuja kuolee noin kolmen prosentin luokkaa parven kokonaismäärästä. Se on erittäin pieni luku ja kertoo osaltaan lintujen hyvästä hoidosta ja kunnossa olevista olosuhteista.
Ennen iltakiertoa Jussin päiväohjelmaan kuluu mm. viljan siirtoa kuivaajalta kasvattamon siiloon. Kanojen rehu koostuu viljapohjaisesta täysrehusta, joka tulee A-Rehun tehtaalta. Siihen Jussi Haapoja lisää vielä itse kasvatettua vehnää kokonaisina jyvinä (enimmillään 20 – 25 %). Tämä on tapa Atrian Perhetiloilla. On myös hoidettava lämmitykseen liittyvät työt. Jussi kertoo, että heillä lämmitys hoituu kotimaisella turpeella. Ja jos jotakin korjattavaa havaitaan, se tehdään heti sikäli kuin työ voidaan tehdä broilereiden ollessa hallissa.
Jussi muistuttaa vielä, että silloinkin kun hallissa ei olla, lintujen elämää seurataan tarkasti. Monet automatiikan hoitamat asiat on luettavissa oman tietokoneen ruudulta. Ja jos esimerkiksi vesi katkeaa tai rehulinjasto ei käy normaalisti, hälytys tulee myös kännykkään. Pelkästään kasvatushalleissa on hälytyksen piirissä 8 eri asiaa. Jussi toteaakin, että kännykkää ei suljeta tai laiteta äänettömälle yölläkään. Tämä on Perhetilojen arkea.
Kaikki Perhetilat seuraavat keskeisiä asioita ja pitävät niistä kirjaa. Seurattavia asioita ovat mm. hallin lämpötila, kosteus, veden ja rehun kulutus, lintujen paino/päiväkasvu (hallissa on automaattivaa’at, joilta lukema saadaan) ja kuolleiden lintujen määrä. Kaikki poikkeamat normaalista arjesta kirjataan ylös päivittäin.
Kasvatuserän hoito vaatii omat hienosäätönsä mm. talven pakkasilla ja heinäkuun helteillä. Ulkona voi olla -30 astetta ja kasvattamossa +30 eli lämpötilan ero on jopa 60 astetta. Kanalassa pitää olla untuvikkoajan jälkeen lämpöä noin 21-22 astetta, jotta olot ovat linnuille mahdollisimman miellyttävät. Pehkun hyvä kunto on myös äärimmäisen tärkeää. Se ensinnäkin mahdollistaa linnuille kuopsuttelun ja kylpemisen. Ne ovat asioita, joita linnut haluavat tehdä. Hyväkuntoinen pehku varmistaa myös sen, että kanojen jalat pysyvät kunnossa.
Jussi kertoo, että työ on palkitsevaa: “Tästä kaikesta tulee hyvä mieli itsellekin. On myös hieno asia, että nyt me voimme kertoa kuluttajille, minkä Perhetilan kanasta milloinkin syntyy se Hyvä ruoka – parempi mieli.”