Alatalon tila
Alatalon tila
Alatalon tila
Alatalon tila

Kanatilat

Alatalon tila

Tietoa tilasta

  • Isäntäpari: Petri Yli-Soini ja Marjo Aho, perheeseen kuuluu neljä lasta.

  • Tila on toiminut 1600-luvulta lähtien.

  • Broilereiden kasvatus alkoi 1976.

”Eläinten hyvinvoinnista me eletään, ja siksi se on tärkeää”

Nurmossa sijaitsevan Alatalon tilan juuret ulottuvat 1600-luvulle saakka. Tähän mennessä tila on tarjonnut elinkeinon jo 15 sukupolvelle.

Broilereiden kasvatus alkoi vuonna 1976, kun nykyisen isännän Petri Yli-Soinin vanhemmat perustivat kasvattamon yhdessä naapuritilan kanssa.

Petristä tuli vastuullinen isäntä 2001. Vuosi oli sama, jolloin hänen esikoispoikansa Kustaa syntyi. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi Tapio.

Petri hoitaa tilaa yhdessä nykyisen puolisonsa Marjo Ahon kanssa. Perheeseen kuuluvat Petrin poikien lisäksi Marjon kaksi tytärtä, Justiina ja Helmiina. Kaikki lapset auttavat Petriä ja Marjoa tilan töissä sen minkä koulunkäynniltään ja opinnoiltaan ehtivät.

”Kannustamme lapsia koulutukseen, sillä osaaminen ja oppiminen ovat kaiken a ja o”, toteaa Petri, joka itse on koulutukseltaan eläinlääkäri. Hän toimi pitkään Atrialla eläinlääkärinä, kunnes ryhtyi päätoimiseksi Alatalon isännäksi.

Isännän tausta näkyy tilalla siten, että kaikki asiat tehdään aina eläinten hyvinvointi edellä.

”Eläinten hyvinvoinnista me eletään, ja siksi se on tärkeää. Kyse on ennaltaehkäisystä, kun olosuhteet, ruokinta ja hygienia pidetään niin korkealla tasolla kuin mahdollista. Kun linnuilla ei ole stressiä, silloin ne voivat käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla, eli ne saavat touhuta ja tehdä sitä mitä niitä huvittaa.”

Petrin mukaan stressi altistaa kaikenlaisille sairauksille, ja stressaantunut eläin käyttää energiaa selviytymiseen, eikä kasvamiseen.

”Hyvinvoivaa eläintä on mukavampi hoitaa: Kun asiat sujuvat, työntekokin sujuu tehokkaasti.”

Alatalon perhetilalla viljellään vehnää broilereiden ruuaksi. Rypsi ja herne ovat vuoroviljelyssä mukana niin ikään. Rypsi menee rypsiöljyn raaka-aineeksi ja herne A-Rehulle kotimaisen valkuaisen lähteeksi.

Vehnää ostetaan jonkin verran myös naapuritiloilta. Lisäksi linnut syövät kotimaista A-Rehun rehua.

Kananlanta käytetään omilla pelloilla lannoitteena, eli kiertotalous toimii. Hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään monin eri tavoin: kasvattamot lämpiävät kotimaisella energialla, ja sähkö on päästötöntä.

”Tehokas tuotanto tarkoittaa myös ympäristöystävällistä tuotantoa: kaikki mahdolliset resurssit hyödynnetään, eli resursseja ei haaskata”, summaa isäntä, jolle erilaiset oman alan luottamustehtävät antavat työhön tärkeää perspektiiviä.

 

Alatalon tila Alatalon tila
Haluatko katsoa videon?
Hyväksy markkinointievästeet täällä.

Hae Atrian Tiloja

Vastuullisen toiminnan periaatteet