Puhtauttaan hohtava kanala pesun ja desinfioinnin jälkeen. Ennen jokaisen uuden untuvikkoerän tuloa kanalan pehku poistetaan esim. etukuormaajatraktorilla ja lakaistaan. Käytetty pehku viedään kompostoitavaksi ja käytetään myöhemmin kasvien lannoitteena. Kuivapuhdistuksen jälkeen kanala ja siellä olevat laitteet pestään kuumalla vedellä ja desinfioidaan hyvin huolellisesti.

Pesun jälkeen kanalan annetaan kuivua, mikä tehostaa desinfioinnin onnistumista. Puhtaaseen kanalaan levitetään uusi turvekerros, joka toimii kuivikkeena. Kanala lämmitetään noin 34 asteeseen, jotta vastakuoriutuneilla untuvikoilla on hyvät olosuhteet uudessa kodissaan.

Untuvikot siirretään broilerikanalaan samana aamuna, kun ne kuoriutuvat Atrian hautomossa. Keskimäärin Atrian perhetilat sijaitsevat noin puolen tunnin matkan päässä hautomosta, joten kuljetusaika jää lyhyeksi. Kanalassa untuvikot kaadellaan varovasti laatikoista juomalinjan alle levitetylle paperille. Paperi rapisee ja tämä aktivoi lintuja liikkumaan ja tutkimaan ympäristöään.

Vesilinjan alla olevalla paperilla on myös rehua. Näin vastasyntynyt untuvikko löytää heti syötävää ja juotavaa. Linnut löytävät ruokintalaitteiden kupeissa olevan rehun jo tulopäivänään, mutta paperiruokintaa jatketaan muutaman päivän ajan. Näin varmistetaan, että kaikki linnut löytävät syötävää. Aloitusrehu on muutaman millimetrin kokoista muretta, jota vastasyntynyt pystyy helposti syömään.

Untuvikkojen tullessa kanalan lämpötila on noin 34 astetta. Laatikoiden tyhjentely on lämmintä puuhaa. Työväkeä on oltava riittävästi, jotta untuvikot saadaan kaadeltua ripeästi.

Linnut juomassa nipasta. Nipan alla on tippakuppi, joka estää pehkua kastumasta. Ruokinta- ja juomalaitteita nostetaan ylemmäksi sitä mukaa, kuin linnut kasvavat. Näin linnut pystyvät syömään ja juomaan vaikeuksitta. Veden on oltava laadultaan ihmisten juotavaksi kelpaavaa. Muu ei linnuille käy.

Yleiskuva. Etualalla on elopainovaaka, jolla lintujen kasvua seurataan. Vaa’an lukemat yhdistettynä veden ja rehun kulutuksen seurantaan antavat tietoa parven kehityksestä ja näin kasvattaja tietää, onko kaikki parvessa kunnossa. Poikkeamat rehun tai veden kulutuksessa voivat olla merkkejä sairaudesta. Tällöin kasvattaja ottaa yhteyttä tilan terveydenhuoltoeläinlääkäriin.

Broilereiden siipisulat ovat alkaneet kehittyä. Noin kolmen viikon iässä untuva on vaihtunut höyheneksi ja sulkapeite on valmis.

Noin viikon iässä broilereiden aloitusrehu on syöty loppuun ja linnut alkavat syödä rakeista rehua. Rehukupin alla voi nähdä vielä osan ruokintapaperia, joka hajoaa ja maatuu pehkun sekaan.

Automaattiset juoma- ja ruokintalaitteet mahdollistavat vapaan ruokinnan, eli lintu syö silloin ja sen verran kuin se itse haluaa. Kasvattajan tehtävänä on seurata laitteiden toimintaa ja reagoida mahdollisiin häiriötilanteisiin nopeasti.

Tuottaja tekemässä päivittäistä tarkastuskäyntiä ja havainnoimassa eläinten käyttäytymistä ja hyvinvointia. Hyvä kanasilmä, eli kasvattajan kyky erottaa, mikä parven käytöksessä on normaalia ja mikä ei, on tärkeää kasvatuksen onnistumiselle ja oleellinen osa kasvattajan ammattitaitoa.

Kanalassa on vesikeskuslämmitys, jonka patteriputket ovat seinällä. Päätyseinässä on lämpökannen peittämä jättipuhallin, jolla voidaan tarvittaessa lisätä ilmanvaihtoa, esim. kesällä.

Broilereita syömässä ja juomassa. Ruokintakuppien korkeutta säädetään koko kasvatusajan lähes päivittäin. Kaikkien lintujen on saatava syödä vaikeuksitta, mutta kuppien on pysyttävä puhtaana.

Automatiikan toimivuuden tarkastus on oleellinen osa broilerin hyvinvoinnin varmistamista. Olosuhdetietokoneita tulee luotettavuudestaan huolimatta valvoa, koska mitään ei saa jättää sattuman varaan. Esim. lämpötilan noususta tai sähkökatkosta tulee hälytys kasvattajan matkapuhelimeen ja näihin on reagoitava nopeasti. Broilerinkasvattajan on oltava jatkuvassa hälytysvalmiudessa vuorokauden ympäri – myös yöllä.

Tavallinen päivä alkaa, kun valot syttyvät. Valaistuksen yhteydessä käytetään himmennintä, jonka avulla simuloidaan aamu- ja iltahämärää. Näin linnut pysyvät rauhallisina. Lepoaika on täysin pimeää ja se kestää kuudesta kahdeksaan tuntia.

Kasvattaja kiertää kanalassa vähintään kaksi kertaa päivässä. Tällöin tarkastetaan, että kaikki on kunnossa. Samalla tehdään tarvittavat toimenpiteet, kuten kuvassa ruokintalaitteen korkeuden säätäminen linnuille sopivaksi. Kanalassa on kuljettava siten, että jokainen eläin nähdään.

Höyhenpeite lähes valmiiksi kehittynyt.

Kanala on varusteltu siten, että vuorotellen on rehu- ja vesilinja. Näin varmistetaan, että kaikilla kanoilla on esteetön mahdollisuus syödä ja juoda.

Kasvatuksen tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että lattiapehku pysyy kuivana. Kun tässä onnistutaan, varmistetaan samalla ilman laadun pysyminen broilereille hyvänä.

Nämä broilerit ovat lähes täysikasvuisia.

Komea kukkopoika. Kukot ja kanat kasvatetaan yhdessä. Kukon erottaminen kanasta ei ole aivan yksinkertaista, mutta täysikasvuisista sen voi kohtuullisen luotettavasti tehdä.