Vastuullinen toiminta

Broilereista huolehditaan yhteisesti sovitulla tavalla

Vastuullinen toiminta

Atrian broileriketjussa on lähes 70 Hyvän Mielen Perhetilaa. Jokaisella tilalla on oma tarinansa. Myös laitteet ja tekniikka voivat olla erilaisia. Yhteistä on vastuullinen toiminta: se näkyy mm. siinä, että päivittäiset askareet ovat hyvin samanlaiset joka tilalla. Broilereista huolehditaan yhteisesti sovitulla tavalla. Se takaa kuluttajille hyvät ja maukkaat sekä turvalliset broilerituotteet mutta myös hyvän elämän broilerille.

Jussi Haapoja kertoo Hyvän Mielen Perhetilojen elämästä

Broilerin elämässä untuvikkoaika eli ensimmäinen elinviikko on hoidollisesti eniten työtä vaativa. Silloin luodaan pohja parven hyvälle ja terveelle kasvulle. Untuvikot tuodaan laatikoissa Atrian hautomolta ja ne puretaan nopeasti puhtaaseen halliin, jonka lämpötila on nostettu 34 – 35 asteeseen. Pehku – kutterinpuru tai kuiviketurve – on uutta ja puhdasta. Tilalla on tehty paljon työtä ennen tätä h-hetkeä. Edellisen erän jäljiltä vanha pehku on ajettu pois. Halli on ensin kuivapuhdistettu, jonka jälkeen se pestään huolellisesti. Pesun jälkeen kaikki paikat desinfioidaan. Tässä yhteydessä tehdään myös kaikki suuremmat huolto- ja korjaustyöt, joita ei ole voitu tehdä broilereiden kasvatusaikana. Kaikkien laitteiden toimivuus tarkistetaan. Aikaa edellisen erän teuraaksi lähettämisen ja uusien untuvikkojen tulon välillä on keskimäärin 2,5 – 3 viikkoa.

Untuvikot puretaan laatikoista tasaisesti halliin juoma- ja ruokintalinjojen läheisyyteen. Pikku untuvikoille levitetään rehua jo valmiiksi aluspapereille. Aluspapereita käytetään ensimmäisinä päivinä varmistamassa, että untuvikot oppivat löytämään rehun mahdollisimman nopeasti. Perhetilan tuottajat viettävät hallissa nyt paljon aikaa seuraten uuden untuvikkoerän kotiutumista. Lämmön lisäksi valo on tärkeää. Ensimmäisenä elinpäivänä valot ovat pois päältä vain tunnin. Pimeää aikaa lisätään tunti päivässä niin, että viikon iässä broilereilla on pimeää eli yötä jo 6-8 tuntia. Näillä yöunilla edetään koko kasvatuskausi loppuun asti. Raikasta, ihmisellekin juomakelpoista vettä broileri saa juomanipoista aina halutessaan, niin myös ruokaa ruokakupeista.

Haapojan Perhetilalla Jussi kertoo, että kun untuvikkoaika on ohi, hän lähtee hallille noin klo 8 aikoihin. Hallissa valot ovat syttyneet jo klo kuudelta. Ovella Jussi jättää ulkovaatteet ja kengät omalle puolelleen ja siirtyy ns. hygieniarajan toiselle puolelle, pesee kätensä ja pukeutuu haalareihin ja kenkiin, jotka ovat hallikohtaiset. Jussi muistuttaa, että tämä on Perhetilojen keskeisiä toimintaperiaatteita. Tällä estetään kaikenlaisten pöpöjen pääsy tuotantohalliin. Tulokset näkyvät ihan oikeasti. Esimerkiksi Haapojan tilalla ei ole koskaan tarvittu yhtäkään antibioottikuuria sinä 20 vuoden aikana, kun broilereita on kasvatettu. Kuluttajat voivatkin hyvillä mielin syödä kotimaista Perhetilan broileria: ei tarvitse pelätä antibioottijäämiä eikä myöskään salmonellaa. Sitäkään Haapojan tilalta (kuten ei yleensäkään Perhetiloilta) ei ole löydetty vielä koskaan ja jokaisesta broilerierästähän otetaan näytteet, ennen kuin se lähtee teuraaksi. Tutkittu juttu siis!

Ensimmäisen silmäyksen Jussi luo halliin valvontatilan ikkunasta. Seuraavaksi Jussi yleensä silmittelee ohjauslaitteita: mm. onko lämpötila kohdallaan ja toimiiko ilmanvaihto moitteettomasti. Automatiikkaa on paljon ja se helpottaa työtä valtavasti. Sitten kierros itse hallissa. Jussi kulkee rauhallisesti hallissa edestakaisin seuraten lintujen käyttäytymistä. Hän muistuttaa, että automatiikan ohella tarvitaan ihmissilmää ja nenää. Niitä ei mikään voita. Jos hallissa on kuolleita lintuja, ne kerätään pois tällä kierroksella ja toiseen kertaan vielä iltakierron aikana. Lintuja kuolee noin kolmen prosentin luokkaa parven kokonaismäärästä. Se on erittäin pieni luku ja kertoo osaltaan lintujen hyvästä hoidosta ja kunnossa olevista olosuhteista.

Ennen iltakiertoa Jussin päiväohjelmaan kuluu mm. viljan siirtoa kuivaajalta kasvattamon siiloon Broilerin rehu koostuu viljapohjaisesta täysrehusta, joka tulee rehutehtaalta. Siihen Jussi Haapoja lisää vielä itse kasvatettua vehnää kokonaisina jyvinä (enimmillään 20 – 25 %). Tämä on tapa Atrian Perhetiloilla. On myös hoidettava lämmitykseen liittyvät työt. Jussi kertoo, että heillä lämmitys hoituu kotimaisella turpeella. Ja jos jotakin korjattavaa havaitaan, se tehdään heti sikäli kuin työ voidaan tehdä broilereiden ollessa hallissa.

Jussi muistuttaa vielä, että silloinkin kun hallissa ei olla, broilereiden elämää seurataan tarkasti. Monet automatiikan hoitamat asiat on luettavissa oman tietokoneen ruudulta. Ja jos esimerkiksi vesi katkeaa tai rehulinjasto ei käy normaalisti, hälytys tulee myös kännykkään. Pelkästään kasvatushalleissa on hälytyksen piirissä 8 eri asiaa. Jussi toteaakin, että kännykkää ei suljeta tai laiteta äänettömälle edes yölläkään. Tämä on Perhetilojen arkea.

Kaikki Perhetilat seuraavat keskeisiä asioita ja pitävät niistä kirjaa. Seurattavia asioita ovat mm. hallin lämpötila, kosteus, veden ja rehun kulutus, broilereiden paino/päiväkasvu (hallissa on automaattivaa’at, joilta lukema saadaan) ja kuolleet. Kaikki poikkeamat normaalista arjesta kirjataan ylös päivittäin.

Kasvatuserän hoito vaatii omat hienosäätönsä mm. talven pakkasilla ja heinäkuun helteillä. Ulkona voi olla -30 astetta ja kasvattamossa +30 eli lämpötilan ero on jopa 60 astetta. Linnuilla hallissa pitää olla untuvikkoajan jälkeen lämpöä noin 21-22 astetta, jotta niillä olisi hyvä olla. Pehkun hyvä kunto on myös tärkeää. Se ensinnäkin mahdollistaa broilereille kuopsuttelun ja kylpemisen. Ne ovat asioita, joita broileri haluaa tehdä. Hyväkuntoinen pehku varmistaa myös sen, että broilereiden jalat pysyvät kunnossa. Jussi Haapoja kuitenkin muistuttaa, että työ on myös palkitsevaa: “Tästä kaikesta tulee hyvä mieli itsellekin, kun saa vietyä erän läpi hyvin tuloksin. Palautteenhan me saamme Atrialta heti teurastusta seuraavana päivänä. On myös hieno asia, että nyt me voimme kertoa kuluttajille, kenen Perhetilan broilerista milloinkin syntyy se Hyvä ruoka – parempi mieli.”