Usein kysytyt kysymykset

Broilertilat

Usein kysytyt kysymykset

Petri Yli-Soini kasvattaa broilereita Alatalon tilalla ja toimi aikaisemmin Atrian siipikarjatuotannon terveydenhuoltoeläinlääkärinä. Terveys on hänen mukaansa eläimen hyvinvoinnin perusta. Se, että kyseessä on tuotantoeläin, ei saa vähentää hyvinvoinnin merkitystä.

Yleisen käsityksen mukaan broilereiden tuotantoketju on äärimmäisen tehokas. Eläinlääkäri Petri Yli-Soini, miten tuotantoeläimet otetaan prosessissa huomioon?

“Yleiskielessä tehokas tuotanto ja tehotuotanto tuntuvat usein menevän sekaisin, vaikkeivät ne käytännön työssä ole toistensa synonyymejä. Tehotuotanto on mielestäni taloudellisen tuloksen maksimoimista keinolla millä hyvänsä. Tyypillistä tällaiselle toiminnalle on volyymien maksimointi ja kustannusten minimointi eläimen tarpeiden ollessa toissijaisia. Tehokas tuotanto puolestaan parantaa kannattavuutta eläinten tarpeet huomioon ottaen. Suomalaisille maanviljelijöille on tyypillistä ajatella eläimiä muunakin kuin taloudellisina tuotantopanoksina. Lisäksi Suomen broilerintuotantoketju on syntynyt vasta kohtuullisen vähän aikaa sitten, joten se on voitu jo lähtökohtaisesti suunnitella varsin virtaviivaiseksi. Hyvät tuotantotavat on ollut helppo ohjeistaa, ja näin ollen lintujen hyvinvointia voidaan tukea ja edistää.”

Miten eläinten yleinen hyvinvointi sitten varmistetaan?

“Oikeat toimintatavat on ohjeistettu Atrian laatukäsikirjassa. Jokainen toimija noudattaa ohjeistustaan omalla vastuualueellaan – oli kyse sitten hautomosta tai kasvatustiloista huolehtimisesta, kuljetuksesta tai teurastamisesta. Toiminnan onnistumisen mittaaminen perustuu laatuseurantaan, ketjuinformaatioon, lihantarkastuslöydöksiin sekä omavalvontaan. Tarvittaessa toimintaan puututaan korjaavilla toimenpiteillä.”

Eivätkö suuret eläinmäärät estä yksilöllisen hoidon?

“Hoitaja kiertää kanalassa päivittäin siten, että hän näkee jokaisen linnun. Näillä kierroksillaan hoitaja voi itse todeta lintujen hyvinvoinnin, jolloin yksilöllinen hoito on mahdollista, mikäli siihen on tarvetta. Koska linnut elävät parvessa, on esimerkiksi sairauden takia poikkeavasti käyttäytyvä eläin helppo huomata.”

Miten yleinen haitta terveydelliset syyt, esimerkiksi jalkaviat, ovat broilerien hyvinvoinnille?

“On totta, että broilereilla esiintyy jalkavikoja. Omasta puolestani voin kuitenkin todeta, että Atrian tuotantoketjussa todettiin vuoden 2011 lihantarkastuksissa jalkavikoja hyvin alhaiset 0,035 prosentissa tapauksista.”

Millainen rooli terveydenhuollolla on broilerituotannossa?

“Terveydenhuoltopalvelut ovat keskitettyjä ja niistä vastaa aina eläinlääkäri. Kuitenkin päivittäinen käytännön terveydenhoito on ennaltaehkäisevää ja suunnitelmallista. Lähtökohta on, että eläimelle tarjotaan kaikki sen elämälle tarpeellinen, ja vastaavasti elinympäristöstä poistetaan haitalliset tai vahingolliset asiat. Esimerkiksi ulkoilu voisi luonnossa esiintyvien tautien takia olla broilerien terveydelle vaarallista. Tästä syystä broilerit pidetään sisällä.”

Millainen on valo-ohjelman rytmi kasvattamossa?

“Alkujaan kana on saaliseläin, joten liian kirkas valo on sille kauhistus. Erityisesti Suomen olosuhteissa kanat on pidettävä keinovalaistuksessa, koska vuorokauden valoisa aika vaihtelee erittäin paljon. Kuitenkin kanat ovat hyvin riippuvaisia päivän pituudesta. Kasvattamoissa tulee siis luonnollisesti olla myös pimeä aika, joka kestää kuudesta kahdeksaan tuntiin. Kanoilla on hyvä näkö, ja hämärässä ne näkevät paljon ihmistä paremmin.”

Syötetäänkö broilereita pakolla?

”Broilereilla on vapaa ruokinta, toisin sanoen ne syövät juuri sen verran ja juuri niin usein, kuin mihin niillä itsellään on tarvetta. Broilereille syötetään tasapainotettua rehua, joka on suunniteltu varta vasten broilerien terveyttä silmälläpitäen.”

Usein lintujen ajatellaan kasvavan kylki-kyljessä ja kärsivän sosiaalisesta stressistä. Miten luonnehtisit broilerien elinoloja yleisesti?

“Broilerihallit ovat suuria ja avaria kanaloita, joissa linnut kulkevat vapaana kuivikepehkun päällä. Koko elämänsä ajan niillä on mahdollisuus liikkua ja tutkia ympäristöään ja niillä on lajityypillistä seuraa toisista kanoista. Kanalaan otettavien untuvikkojen määrää myös säännöstellään suhteutettuna käytössä olevaan tilaan. Suomessa kanoja on yhtä lattianeliömetriä kohden noin seitsemäntoista, mikä on eurooppalaisessa käytännössä maltillinen luku. Lintujen liikkumista kanalassa ei kuitenkaan rajoiteta mitenkään, vaan kaikki lattianeliöt ovat vapaasti niiden käytössä.”