Säntin tila
Säntin tila
Säntin tila
Säntin tila

Broileritilat

Säntin tila

Tietoa tilasta

  • Isäntä ja emäntä: Tuomo ja Merja Säntti.
  • Tila ollut saman suvun hallussa vuodesta 1934.
  • Broilereita tilalla ollut vuodesta 1973.
  • Tilalla viljellään vehnää ja kauraa broilereiden tarpeisiin.
  • Kotimaista energiaa käytetty jo 1980-luvulta asti.

”Omia työpäiviä ei voi loputtomasti venyttää, elämässä pitää säilyä tasapaino.”

Säntin tilalla Jalasjärvellä on kasvatettu broilereita jo vuodesta 1973 lähtien. Kasvatuksen aloitti nykyisen isännän Tuomo Säntin isoisä Olli Säntti. Tilalla toimi pitkään myös sikala, ja pelloilla kasvoi ohraa ja kauraa. Nykyään sikala on tyhjillään, mutta maata viljellään yhä.

“Lapsesta asti osallistuimme veljeni kanssa innokkaasti tilan töihin. Isoisä vastasi meidän lapsuudessamme broilereista, ja me kuljimme paapan mukana“, muistelee Tuomo, kolmannen polven broilerikasvattaja. 

Hän näyttää valokuvia 1980-luvun alkuvuosilta. Paappa oli innokas kuvaaja. Valokuvissa on ikuinen kesä; kaksi pellavapäistä poikaa juoksee pihamaalla ja auttaa tilan moninaisissa töissä. 4-vuotias Tuomo poseeraa kameralle leveästi hymyillen miltei itsensä kokoisen broilerin kanssa.

“Isoveli innostui koneista, minä maataloudesta. Minulle oli itsestään selvää, että jatkan tilaa, ei sitä tarvinnut missään vaiheessa miettiä. Armeijan jälkeen tein vähän aikaa töitä vieraalla. Olin lastausporukassa, joka kiersi ympäri maakuntaa lastaamassa tiloilla broilereita teurasautoon.”

Tuomo luotsaa Säntin tilaa yhdessä vaimonsa Merjan kanssa. Perheeseen kuuluu kolme lasta: Aleksi, Iisakki ja Hilda.

Tuomon vanhemmat Olavi ja Marjatta Säntti auttelevat tilan töissä edelleen tarpeen mukaan. Untuvikkojen saapumista onkin useimmiten vastassa kolme sukupolvea yhdessä. Lisäksi tila työllistää yhden ulkopuolisen työntekijän, joka myös lukeutuu talon omaan väkeen.

Broilereiden kasvatuksen isäntäpari hoitaa yhdessä. Työ on ympärivuorokautista, ja isäntäväen on oltava tiiviisti kotona, kun linnut ovat hallissa. Broilereilla täytyy olla aina optimaaliset olosuhteet, mikä edellyttää jatkuvaa tarkkailua ja valvontaa. Hyvinvoivat linnut on työn tärkein tulos. 

Tilaa pyritään kehittämään jatkuvasti, ja tuorein uudistus ovat eläimille rakennetut orret sekä erilaiset virikeratkaisut, joilla tähdätään lintujen entisestään parempaan hyvinvointiin.

Miesväki vastaa tilan maanviljelystä. Pelloilla kasvaa broilereita varten vehnää ja kauraa sekä viljelykierron takia myös öljykasveja, jotka myydään tilan ulkopuolelle.

“Se on tuo viljely sellaista lempipuuhaa. Joku merkillinen viehätyksensä siinä on. Moneen asiaan pystyy itse vaikuttamaan, mutta yhtä moni asia on tuurin kauppaakin. Paras hetki tietysti on, kun sato on korjattu ja tietää, miten on onnistunut sillä kertaa“, Tuomo Säntti toteaa.

Säntin perhetilalla on käytetty kotimaista energiaa jo pitkään. Tuomon isä olikin edelläkävijä, sillä turvetta on tilalla poltettu jo 1980-luvulta. Nyt lämpökattilassa palaa turpeen lisäksi omasta metsästä saatavaa haketta.

“Sanotaan, että kotimainen energia vaatii aina talonmiehen, on se sen verran työlästä verrattuna vaikka öljyyn. Mutta mikäs siinä, kotonahan tässä ollaan”, Tuomo sanoo.

“Se onkin tämän työn parempi puoli, että voi käydä perhettä tervehtimässä vaikka kesken päivän. Ajan henki on, että pitäisi laajentaa koko ajan, mutta kyllä sitä pitää harkita tarkkaan. Omia työpäiviä ei voi loputtomasti venyttää, elämässä pitää säilyä tasapaino.”

”Koemme oman työmme tärkeäksi, ja on hienoa saada ystäviltä ja tuttavilta viestejä, että täällä valmistetaan teidän kasvattamaa broileria. Kaupan työntekijät taas ovat kertoneet asiakkaiden ostavan mieluummin paikallista tuotetta. Toivoisimme, että yhä useampi kuluttaja valitsisi suomalaisen tuotteen, sillä ostamalla suomalaista laadukasta ruokaa työllistämme suomalaista maaseutua ja teollisuutta.”

Hae Atrian Tiloja

Vastuullisen toiminnan periaatteet