Larvatalon tila
Larvatalon tila
Larvatalon tila
Larvatalon tila

Broileritilat

Larvatalon tila

Tietoa tilasta

  • Isäntä ja emäntä: Petri ja Mari Penttilä.
  • Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1560.
  • Broilerituotanto aloitettu 1970-luvun alussa. Tuotannossa 75.000 broileria.
  • Tilalla viljellään myös viljaa ja kasvatetaan lihasikoja.
  • Perheen yhteiset harrastukset ovat pesä- ja lentopallo.

”Lintujen eteen tehdään kaikki mitä voidaan ja osataan”

Larvatalon perhetilalla Seinäjoen Nurmossa kasvatetaan broilereita ja sikoja sekä viljellään hiukan maatakin. Tila on ollut Penttilän suvun hallussa komeat 450 vuotta. Arkea eletään kolmen lapsen ja ennen kaikkea eläinten ehdoilla.

Yhteisiä lomia perheellä on harvoin, sillä broilereita kasvatetaan kysynnän sanelemassa rytmissä. Kesällä suomalaiset kuluttavat lihaa enemmän, joten kasvatuserät seuraavat toinen toistaan tiiviimmin kuin talvella. Kesäisin ei juuri vapaa-aikaa jää – siksi lomamatkallekin lähdetään syksyllä.

Viiden viikon intensiivinen kasvatuskausi alkaa, kun Atrian auto ajaa pihaan ja kasvattamoihin päästetään untuvikot lattialle. Kun kasvattamossa on lintuja, tilalta ei poistuta puolen tunnin ajomatkaa kauemmas. Lintujen hyvinvointia seurataan tauotta: valvontajärjestelmän hälytyksiin on reagoitava myös yöllä.

Terve, täysikokoinen broileri tuo kasvattajalleen paitsi iloa ja ylpeyttä myös painavamman tilipussin.

 “Lintujen hyvinvointi tarkoittaa hyvinvointia myös meidän perheelle, koska hyvinvoivista linnuista maksetaan paremmin. Lintujen eteen tehdään meillä kaikki, mitä voidaan ja osataan”, isäntä Petri Penttilä sanoo.

Larvatalossa linnuista huolehtii yleensä emäntä, isännän vastuulla ovat siat ja pellot.

“Petri lähtee aamuvirkkuna sikalaan aikaisin. Minä teen lapsille aamupalan ja lähetän heidät kouluun ja menen sitten lintuja katsomaan”, Mari Penttilä kertoo.

Hän ei nuorena osannut aavistaa päätyvänsä maatilan emännäksi. Mutta kun komea pohjalaismies haki tanssilattialle seinäjokisessa ravintolassa, se oli menoa. Ensimmäiset työpäivät broilerikasvattamossa ovat jääneet mieleen.

“Kyllä siinä äidinvaistot heräsivät. Juttelin tipuille, ja sitten ne kulkivat perässäni ympäri hallia, pitivät minua emona. Petri toppuutteli, ettei niille nyt sentään jutella tarvitse.” Mari Penttilä nauraa.

Petri Penttilä on Larvatalon 16. isäntä ja toisen sukupolven broilerituottaja. Ensimmäinen broilerihalli rakennettiin Petrin isän aikana, vuonna 1976.

 “Lukiossa selkiintyi, että haluan jatkaa isäni jälkiä. Tila oli onneksi sellaisessa kunnossa, että se oli mahdollista. Olen vanhin poika, joten saattoi siinä jotain semmoista toivettakin vanhempien puolelta olla. Ja kyllä minä kasvoin tähän touhuun, kuljin pienestä asti isän mukana. Maatalousalan koulutus toi varmuutta sukupolvenvaihdokselle, ja se tehtiin vuonna 1997.”

Palkitsevia hetkiä riittää: kun pelto vihertää tasaisesti, kun teurastamoon on saatu lähtemään hyvä erä, kun arki ylipäätään sujuu niin kuin pitääkin. Kun töiltään ehtii, isäntä pelaa muun muassa pesäpalloa. Myös lapset ovat innokkaita urheilijoita. Siitä jatkaako joku lapsista tulevaisuudessa tilaa, ei ole puheltu. Petri Penttilä kaivaa kuitenkin esiin kuopuksen askarteleman kännykän näköisen isänpäiväkortin. Kortissa on “tekstiviesti” isälle: “Sinun kanssasi on mukava hoitaa tipuja.”

Hae Atrian Tiloja

Vastuullisen toiminnan periaatteet