Knuuttilan tila
Knuuttilan tila
Knuuttilan tila
Knuuttilan tila

Broileritilat

Knuuttilan tila

Tietoa tilasta

  • Isäntäpari Esa ja Eija Knuuttila. Myös pojat Janne ja Joni ovat tilan omistajia.
  • Ensimmäiset untuvikot tuotiin tilalle vuonna 1976.
  • Seinäjoen Nurmossa sijaitsevan tilan pelloille viljellään vehnää broilereiden ruuaksi sekä elintarvikekauraa.
  • Knuuttilat kasvattivat aiemmin  myös sikoja.

Broilerikasvatus herätti aluksi kummastusta

Isäntä Esa Knuuttila muistaa elävästi, kun ensimmäiset broileriuntuvikot tuotiin tilalle vuonna 1976. Silloin sukutilaa isännöi vielä hänen isänsä, Väinö Knuuttila. Tapahtuma keräsi paikalle ison joukon uteliaita.

“Kylän ukot siinä siunailivat, että kuka ne kaikki kanat oikein syö. Se oli siihen aikaan merkillistä, kun niitä untuvikkoja tuotiin kerralla 15 000. Paikallisilla, jos oli munivia kanoja ollut, niin 20 kanaakin oli jo paljon“, Esa Knuuttila sanoo.

“Ja kananlihaa pidettiin silloin sitkeänä, sitä syötiin vain kun muniva kana lopetti vanhuuttaan munimisen ja sellaisen linnun liha olikin sitkeää, joten senkin takia broileritouhu herätti täällä alkuun kummastusta”, emäntä Eija lisää.

Broileri on sittemmin maistunut suomalaisille mainiosti, ja kulutus on jatkuvasti kasvussa. Knuuttilan perhetilalla kasvatetaan nykyään vuodessa keskimäärin kuusi 60 000 linnun erää. Tila työllistää koko perheen, eli Esan ja Eijan lisäksi pojat Jannen ja Jonin. Myös vanha emäntä, Esan äiti on edelleen hengessä mukana.

“Meillä on viimeisin laajennus tehty vuonna 2009, jolloin uusi broilerikasvattamo rakennettiin. Silloin pojat tulivat touhuun mukaan. Minä omistan vanhan kasvattamon ja poikien kanssa yhdessä omistetaan uusi. Saa olla tyytyväinen, kun tilalle on jatkajat”, Esa toteaa.

Tilalla viljellään vehnää broilereiden ruuaksi tarpeisiin sekä elintarvikekauraa.

Knuuttilan tilalla on myös jo monen vuoden ajan pidetty riistapeltoja. Niissä käyvät syömässä jänikset, fasaanit ja peltopyyt, mutta myös kauriita ja hirviä on nähty. Riistakamera on tallentanut kuvia myös karhusta. Isäntä viettää tilan töiltä liikenevän ajan mieluusti luonnossa.

“Harrastan luontokuvausta ja metsästän. Tosin en ole eläintä ampunut vuosiin, se on enemmän sellaista retkeilyä ja koirien kouluttamista kuin tappamisen meininkiä. Silloin kun en pääse metsään, istun tuossa sohvalla koiran kanssa, me katsomme yhdessä luontodokumentteja.”

“Olen eläinrakas. Periaatteeni on, että eläimistä pidetään huolta, on niitä sitten yksi tai 60 000. Kannatan avoimuutta, keskustelen ihmisten kanssa mielelläni. Yhteyttä voi ottaa vaikka facebookissa, minulla on siellä oma sivu.”

Emäntä Eija on puolestaan Siipikarjaliiton Etelä-Pohjanmaan toimihenkilö ja ollut monena vuonna esittelemässä broilerinkasvattamista maaseutumessuilla Helsingissä.

“Ihmisiä kiinnostavat lintujen ruokinta ja elinolosuhteet. Lapset ovat tietysti untuvikkojen perään. Moni luulee, että broilerit kasvavat häkeissä, vaikka niin ei ole koskaan ollut. On tärkeää antaa ihmisille oikeaa tietoa siitä, mistä ruoka tulee.”

Hae Atrian Tiloja

Vastuullisen toiminnan periaatteet