Huhtimäen tila
Huhtimäen tila
Huhtimäen tila
Huhtimäen tila

Broileritilat

Huhtimäen tila

Tietoa tilasta

  • Isäntäpari Antti ja Johanna Ojaniemi, perheeseen kuuluu neljä tytärtä
  • Tilalla on kasvatettu broilereita vuodesta 1986.
  • Kasvattamoissa käytetään kotimaista energiaa.

”Olemme ylpeitä, että saamme tuottaa puhdasta,  kotimaista ruokaa”

Huhtimäen perhetilaa Peräseinäjoella ovat isännöineet vuodesta 2006 Antti ja Johanna Ojaniemi. Perheeseen kuuluu myös neljä tytärtä, joista kolme vanhinta Annika, Jenna ja Aliina ovat koululaisia ja nuorin, Juulia, leikkii vielä kotona.

Antin isovanhemmat ostivat tilan aikoinaan ja aloittivat 1950-luvun tyypillisellä monimuotoisella maataloudella. Lypsykarja vaihtui broilereihin seuraavan sukupolven aikana. Ensimmäiset 15.000 untuvikkoa tulivat tilalle vuonna 1986. Broilerikasvattamoa laajennettiin jo kolmen vuoden kuluttua, jolloin tilan lintumäärä kasvoi 30.000:een.

Vuonna 1997 oli jälleen laajennuksen aika, jolloin uusi 60.000 kasvattamo valmistui ja vanhat hallit jäivät tilan juurespakkaamon käyttöön.

 ”Sukupolvenvaihdoksen jälkeen oli meidän vuoro laajentaa broilerituotantoa uudella kasvattamolla, jolloin lintujen määrä nousi 120.000:een. Kesä 2015 tuo tullessaan taas rakennuspuuhia, jolloin remontoimme vanhempaa kasvattamoa ja rakennamme lisätilaa broilerien käyttöön Tilamme tuotannon laajentaminen kuvaa hyvin siipikarjanlihan kulutuksen kasvua 1980-luvulta 2000-luvulle”, isäntäväki toteaa.

Huhtimäen tilalla on viljelty porkkanaa 1990-luvulta lähtien. Aluksi porkkanat pakattiin kuluttajapusseihin ja toimitettiin suoraan vähittäiskauppoihin ja tukkuihin. 2000-luvun alussa juuresten käsittelyyn perustettiin oma yritys ja siirryttiin juuresten kuorintaan teollisuuden käyttöön. Samalla yritys valmisti tuoresalaatteja ja –raasteita Etelä-Pohjanmaan suurkeittiöille. 

”Kun maatila ja broilerintuotanto ovat kasvaneet, on kasviksia jalostavan yrityksemme kehitys jäänyt odottamaan uusia tuulia.”

Tilaa kehitetään monin tavoin

Ojaniemet ovat kehittäneet tilaansa lisäämällä viljelysalaa, salaojittamalla ja suurentamalla lohkokokoa sekä muokkaamalla niitä nykykonekannalle sopiviksi kokonaisuuksiksi. Oma vehnä varastoidaan tuoreviljasiilossa, jossa se voidaan kuivauskustannuksia säästäen säilöä sekä syöttää broilereille. Ohra toimitetaan paikalliselle lihakarjatilalle. Viljelykierron parantamiseksi tilan pelloilla viljellään myös rypsiä.

Ensimmäiset kasvattamot lämpenivät aikoinaan öljyllä, nykyään kotimaisella hakkeella ja turpeella.

”Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluu energiatehokkuuden parantaminen. Uusinta tietoa olemme hankkineet sähkön- ja lämmöntuotannosta uusiutuvia energialähteitä hyödyntäen.”

Tilan kahdessa kasvattamossa on aina eri-ikäiset broilerit, joiden kasvatus ja hyvinvointi vaativat jatkuvasti isäntäväen paikallaolon ja huolenpidon. Käytännössä tilalla on aina oltava jompikumpi 24/7.

”Tämä on haastavaa, mutta palkitsevaa työtä. Näemme työmme tulokset jokaisen erän jälkeen ja jokainen kasvatuserä myös opettaa. Haasteita luo jatkuvasti muuttuva maatalouspolitiikka ja maailmanmarkkinat, jotka yhä enemmän koskettavat suomalaistakin maanviljelijää. Tilan on pystyttävä kehittymään, ja uusille ideoille on oltava avoin. Olemme ylpeitä, että saamme tuottaa puhdasta kotimaista ruokaa.”

Maatilan työt innostavat myös perheen tyttäriä. Aina tilaisuuden tullen he ovat auttamassa tai mukana tilan töissä. Uusien tipujen saapuminen kasvattamoon on aina iloinen tapahtuma, johon tytötkin haluaisivat useammin osallistua. Koulujen loma-aikoina se onkin mahdollista. ”Tiput ovat söpöjä”, tuumaa pikkuinen Juulia. ”Musta tuloo joskus tämän taloon emäntä”, toteaa tomerana 9-vuotias Aliina.

Hae Atrian Tiloja

Vastuullisen toiminnan periaatteet